Fermentoitu inkivääriolut

Kirjoitin jokin aika sitten aloittaneeni ruokkimaan inkivääripöpöä purkissa. Halusin  testailla minkälaista inkivääriolutta sen avulla saisi aikaiseksi.

Pöpöä ruokkiessa syntyy luontaisia hiivoja ja ajattelin ohjeeseen tulevasta inkiväärin määrästä, että sen avulla saisi myös riittävän poltteen mukaan juomaan. Noh, täytynee vielä jatkaa testaamista, sillä ensimmäinen kokeilu ei ihan vielä räjäyttänyt tajuntaani.

Juomasta tuli kyllä hyvää, eikä se aiheuta samanlaista pöhelöä oloa, kuten esimerkiksi sima aiheuttaa (hiivan ja sokerin yhdistelmä ei taida sopia minulle). Toki tässäkin juomassa niitä molempia löytyy, mutta luontaiset hiivat tuntuvat olevan keholle lempeämpiä ja sokeri prosessissa menee suurelta osin pöpöjen ruoaksi riippuen siitä, kuinka kauan juomaa käyttää. Aineenvaihduntaprosessin tuloksena siitä syntyy sitten mm. niitä kaikkia mahtavia hyvää tekeviä entsyymejä.
051518_19
051518_20Tällä erää valmistunut juoma muistutti maultaan myös todella paljon simaa, mikä toki voi johtua siitä, että sitruunahulluna sujautin mukaan aika ison annoksen sitruunaa.

Todennäköisesti myös inkiväärijuuren laadulla on merkitystä. Prismasta ostamani juuret ovat aina melko nuupahtaneen oloisia. Löysin Cittarista myöhemmin aika mehevän oloisia juurakoita, joten testaan seuraavaan annokseen niitä.

Juuren valmistuttua, valmistelin juoman. Annoin sen tekeytyä reilun vuorokauden isossa lasipurkissa ja koska painetta tuntui muodostuvan aika tujakkaan tahtiin, pullotin juoman nopeammin kuin löytämissäni ohjeissa käsketään.

Inkiväärijuoman juuren laitoin toistaiseksi lasipurkissa jääkaappiin ja kokeilen aloittaa sen ruokkimisen pian uudelleen. Sitten testaan eräästä ulkomaisesta blogista löytämääni reseptiä. Tällä erää yritin vähän oikoa ja yhdistelin erilaisia löytämiäni ohjeita.

051518_21

FERMENTOITU INKIVÄÄRIJUOMA

  • 0,5 dl inkiväärijuoman juurta
  • 5 cm pala inkiväärijuurta viipaloituna
  • n. 2 dl ruokosokeria
  • 0,5 tl merisuolaa
  • 1 sitruuna viipaloituna
  • 0,5 sitruunan mehu puristettuna
  • 1,5 litraa vettä

Tee näin:  keitä  noin puolessa litrassa vettä viipaloituja inkiväärinjuuria puolisen tuntia. Kaada neste ja viipaleet isoon suljettavaan lasipurkkiin sokerin ja viipaloitujen sitruunoiden päälle. Anna jäähtyä huoneen lämpöiseksi ja lisää suola sekä 0,5 desiä valmistamaasi inkiväärijuoman juurta.

Anna käydä huoneen lämmössä muutama vuorokausi ja pullota. Voit sekoittaa valmistumassa olevaa juomaa varovasti, sillä hiiva tuppaa sakkautumaan pohjalle. Samalla kannattaa kuulostella missä vaiheessa käyminen on, jotta painetta ei kerry liikaa astiaan.

051518_22

Mainokset

Fermentoitu inkiväärijuoman juuri

Törmäsin Pinterestissä inkiväärijuuren fermentointiohjeisiin. Rrrrrakastan inkivääriolutta, mutta toistaiseksi kokeilemani reseptit eivät ole oikein vakuuttaneet, vaan maistuneet lähinnä laimealta simalta. Jospa fermentointi toisi sen puuttuvan ulottuvuuden juomaan?

Fermentointikokeiluni ovat olleet tähän asti innostavia, tosin vaivaahan ne vaativat ja prosessi ei ole itselleni vielä ihan selkeä. Mitä eroa on hapattamisella ja käymisellä – tästä tulen ottamaan vielä selvää. Fermentoinnissa ruoka-aineessa tapahtuu muutoksia mikrobien, bakteerien ja  homeiden myötävaikutuksella. Prosessin tuloksena ruoan rakenne ja aromit muuttuvat sekä säilyvyys, ravintoarvot ja esimerkiksi sulavuus paranevat.

Tällä kertaa tarkoitus on siis kasvattaa jonkinlaista inkivääripöpöä lasipurkissa. Englanniksi mössön nimi on ”Ginger bug”, mutta mitenhän sitä suomeksi voi kutsua? Inkiväväärijuoman juuri? Prosessista tulee mieleen leivän juuren valmistaminen. Joka tapauksessa massaan muodostuu luontaista hiivaa, joka varmasti edesauttaa inkiväärioluen valmistusta ja probiootit taas ovat hyväksi suolistolle.

050718

INKIVÄÄRIJUOMAN JUURI

  • 2 rkl raastettua inkivääriä
  • 2 rkl luomuruokosokeria
  • 2 dl vettä (mieluiten lähdevettä)

Raasta inkivääri ja laita se sokerin kanssa purkkiin. Lisää purkkiin vettä. Ainakin itselläni hanavesi alkoi pöhisemään ihan mukavasti, mutta kloori voi vaikuttaa prosessoitumiseen. Juuri valmistetaan huoneenlämmössä suoraa auringonvaloa välttäen. Valmistus kestää noin 5 – 8 päivää.

Ruoki päivittäin!

Juurta ruokitaan päivittäin teelusikallisella raastettua ikiväärinjuurta ja teelusikallisella sokeria. Lasipurkkia ei suljeta, vaan sen suulle laitetaan esimerkiksi harso tai kahvinsuodatuspussi kuminauhalla kiinni. Ruokinnan yhteydessä massaa kannattaa hellästi sekoitella. Pöpö on valmis, kun se alkaa selkeästi käydä. Sen tuoksu on silloin vienosti hiivainen (itselle tulee tuoksusta mieleen sima) ja se kuplii hennosti.

Juuri säilyy hengissä, kun sitä muistaa ruokkia päivittäin. Jos ruokkimisen unohtaa, massa alkaa viiletä ja käyminen lakkaa. Jos juuren haluaa laittaa hetkeksi lepäämään, purkin voi siirtää jääkaappiin ja jatkaa sitten taas ruokkimista huoneen lämmössä.

050718_3

Kahavia Pehtoori-kahvipannulla

Sain mummon vanhan Pehtoori-kahvipannun vuosituhannen alussa.

Olen tykännyt sen muotokielestä pienestä tyttösestä asti ja yhdistän sen aina mielikuvissani rintamamiestalossa ihanasti ilmassa leijuvaan kahvin tuoksuun. En ole luopunut siitä muuttojen yhteydessä turhaa tavaraa raivatessani,  vaikka en sillä kahvia osannut keittääkään.

Muistan mummon keittäneen kahvia tällä vielä 80-luvun alussa, mutta siirtyneen sittemmin suodatinkahvin keittämiseen. Ikävä kyllä, minulla ei ollut muistikuvia siitä, miten kahvia moisella keitetään. En löytänyt ohjetta netistäkään, vaikka kuinka yritin etsiä.

Perkolaattori

Pehtoori-kahvipannu on perkolaattori joten sillä ei ole tarkoitus keittää perinteistä pannukahvia eikä se ole myöskään pressokeitin. Pannukahvien keittäminen sillä toki saattaa onnistua, mutta kartion muoto ei ole tähän valmistustekniikkaan optimaalinen ja siksi uskon, että tarkoitus on ollutkin opettaa tuohon aikaan maalta kaupunkeihin massoina muuttavat kansalaiset uudenlaisen kahvin keiton tapaan.Nettitietojen mukaan tätä olisi kuulemma myyty ilman perkolaattoriosaakin, mutta tuota tietoa en ole pystynyt varmistamaan.

Perkolaattori-keittimiä on tarjolla nykyisinkin, mutta ne ovat yleensä sähköistettyjä ja huolehtivat prosessista automaattisesti. Toinen mummoni keitti kahvinsa sellaisella ja se kahvi oli taivaallisen hyvää, toisin kuin kokeiluni Pehtoorin kanssa. Kokeiluni päättyivät aina pettymykseen, sillä kahvi oli aivan liian laihaa makuuni.

Otin nyt asiakseni tosissaan testailla, miten kahvista saa Pehtoorilla hyvää ja löysin kuin löysinkin sen optimaalisen reseptin.

Ohje löytyy blogitekstin lopusta!

040818_1

Pehtoori-pannun historia lyhyesti

Ennen ohjetta kuitenkin pari sanaa tästä aarteesta.

Pehtoori-kahvipannu on Antti Nurmesniemen Wärtsilälle 1957 suunnittelema emalipinnoitettu kahvinkeittoon tarkoitettu esine. Se edustaa funktionaalista muotoilua ja esimerkiksi sen bakeliittinen kahva on suunniteltu siten, että se on mahdollisimman kaukana pannusta, jottei se kuumene.  Pannu syrjäyttikin nopeasti perinteisen kuparipannun, jonka kahva aiheuttaa helposti palovammoja huolimattomalle kahvinkeittelijälle.

Pehtooria on valmistettu monissa väreissä. Ensimmäinen väri oli punainen ja sittemmin sitä on valmistettu sinisen eri variaatioissa ja keltaisena, sekä vähän myöhemmin ruskeana, vihreänä, valkoisena ja mustana. Kahden litran pannun lisäksi on valmistettu litran vetoista Pikku-Pehtooria.

Kahvipannun sisällä on alumiininen pulputinosa. Jos hankit kirppikseltä itsellesi Pehtoori-kahvipannun, kannattaa tsekata että kaikki osat ovat tallessa. Ainakin siinä tapauksessa, että haluat keitellä sillä kahvia. Pannu on toki aika suosittu koriste-esineenäkin.

040818_6

kahavia

Pannulla voi keittää kevyesti myös 1,5 litran satsin – 2 l:aan sopiva optimaalinen kahvinporojen määrä tuottanee hieman tuskaa. Korjaan tämän tiedon, jos joskus tulee tarvetta keittää kahvia pari litraa.

Tässä ohje tulostettavassa muodossa: kahaviapdf

040818_9

Pehtoori-kahvipannun puhdistaminen

Koska pannuni oli seissyt vuosikausia käyttämättömänä, pesin osat ensin hyvin tiskivedellä.

Pannu oli sisältä pahasti pinttynyt ja halusin saada sen puhtaaksi, jotta kahviin ei tule ikäviä sivumakuja. Emalipintaa ei saa raaputtaa, joten karkeat puhdistusvälineet eivät tule kyseeseen! Sain pannun kätevästi puhdistettua kiehauttamalla valkaisevaa pyykkipulveria pannussa parissa litrassa vettä.

Kahvia ei kannata keittämisen jälkeen säilyttää pitkään pannussa, jottei se pinty. Suosittelen kaatamaan kahvin termokseen, ellei se mene heti kuppeihin. Itse laitan pannuun sen jälkeen nokasta vähän lämmintä puhdasta vettä ja puhdistan osat, kun ne ovat jäähtyneet. Toki nautin kahvini ensin ihan rauhassa. Alumiini on saakelin kuumaa, joten pannua ei voi purkaa heti. Kuumaan pannuun ei kannata myöskään kaataa kylmää vettä, sillä se rikkoo emalipinnan.

Kylläpä kuulkaa ilahduin löytäessäni Pehtoorillani vihdoin sen hyvän kahvin reseptin! Aivan kuin mummolassa aikanaan. Toivon mukaan joku löytää tämän ohjeen miettiessään, miten Pehtoori-pannulla saa hyvää kahvia. Monien blogien kommenttiosioissa nimittäin käydään keskustelua aiheen tiimoilta ja vaikuttaa, ettei kukaan oikein ole saanut sillä hyvää kahvia aikaiseksi.

No tämän jälkeen ainakin minä saan!

040818_12

Punajuuri-appelsiinikvassi

kvassi

 

Mikäli haluat kuplivampaa juomaa, ota pullot pois jääkaapista ja anna seistä huoneenlämmössä 4–6 tuntia. Laita takaisin jääkaappiin ennen tarjoilua.
Nauti juomaa aamuisin tyhjään vatsaan.

(Resepti on Novellen mainiosta reseptipankista täältä)

kvassi4

Fermentointi

Olen ollut pitkään kiinnostunut fermentoinnista ja hapattamisesta, mutta en ole vielä edistynyt kokeiluissa, eikä minulla siis ole henkilökohtaisen kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa prosessista – vielä. En myöskään ole ihan kärryillä siitä, miten fermentointi ja hapattaminen eroavat toisistaan.

Tykkään hapankaalista ja tiedän, että sen sisältämät maitohappobakteerit vaikuttavat suolistossa probioottisesti. Juuri tästä syystä sisäisen lohikäärmeen vaikuttaessa terveyteeni voimakkaimmillaan, hapankaalin elämääni löysinkin. Kortisoni korvensi suolistoa, enkä halunnut aloittaa lääkkeitä lääkkeiden aiheuttamiin sivuvaikutuksiin.

Suoliston tasapainoinen mikrobikanta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja näkyy niin ihon kuin mielenkin hyvinvointina. Suosittelen hapatettuja ja fermentoituja herkkuja siksi erityisesti meille kaikille jumalaisille naisille.  Myös punajuuri on meille naisille erityisen hyväksi. Kirjoitin aikaisemmin blogissani näin.

Vielä en ole hapankaalia siis itse tehnyt, mutta kiinnostukseni fermentointia kohtaan herätti hälytysjärjestelmäni, kun etsin uusia punajuurireseptejä kokeiltavakseni ja törmäsin netissä tähän Punajuuri-appelsiinikvassiin.

kvassi2

Kvassi

Kvassi on slaavilainen kotikaljaa muistuttava juoma, joka on tehty perinteisesti maitohappokäymisen avulla ruisleivästä. En itse pidä kotikaljan mausta, mutta punajuuresta ja sitrushedelmistä pidän, joten en epäillyt tämän juoman kohdalla yhtään.

Kokeilin tätä reseptiä ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, mutta silloin onnistuin kasvattamaan melkoisen homeviljelmän purkkiin. Vaikka ohjeessa sanotaan, ettei pintahome haittaa ja sen voi turvallisesti poistaa, en uskaltanut hurjan näköistä juomaa pullottaa.

Sittemmin löysin netistä tietoa ja ohjeita maitohappobakteerien avulla käytettyyn punajuurikvassiin, jossa prosessi on hieman nopeampi ja to-do-listallani on siitä lähtien ollut kokeilla jotain löytämistäni ohjeista. No, on jäänyt sekin kokeilematta.

Paitsi suoliston hyvinvoinnin edistäjänä, uskotaan Punajuurikvassilla olevan muitakin terveysvaikutuksia. Punajuurikvassin sanotaan puhdistavan kehoa, auttavan elimistön hiljaiseen tulehdukseen ja sitä kautta mahdollisesti vaikuttavan ehkäisevästi diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän syntyyn.

Ihastuin vastikään pullotettuun inkiväärillä ja sitruunalla maustettuun Kombuchaan ja silloin taas muistin tämän Novellen sivuilta löytämäni punajuuri-appelsiinikvassin ohjeen.

Pistin muutama viikko sitten purkin pöhisemään ja lopputuloksena oli oikein onnistunut juoma. En ole juonut alkoholia uuden vuoden aaton jälkeen, joten nautin sitäkin suuremmalla syyllä kvassini  juuri punaviinilasista. Värin puolesta menisi muuten ihan täydestä, vai mitä?

Palaan vielä aiheen pariin myöhemmin!

kvassi

Aroniapirtelö

ARONIAPIRTELÖ (4:lle)

  • litra piimää
  • pari desiä marja-aroniaa
  • hunajaa oman maun mukaan
  • vajaa teelusikallinen lakritsinjuurta

Surraa blenderillä sekaisin ja nauti!

171309

Aronian käyttöä on viime aikoina ilokseni mediassa buustattu.

Ja syytä onkin, sillä marja on todellinen superruoka, mahtava antioksidanttien lähde, aivoterveyden edistäjä ja nuoruuden eliksiiri. Itsellenikin marja on ollut hieman vieras, mutta kiinnostuin siitä muutama vuosi sitten sen tulehdusta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi.

Marjan sanotaan mm. torjuvan verisuonten kalkkeutumista ja verenpaineen nousua, alentavan kolesterolia, estävän sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta sekä syöpää, edistävän ruoansulatusta ja auttavan suolistovaivoissa, torjuvan virtsatievaivoja, tulehduksia ja flunssaa  ja kaiken huippuna se parantaa muistia.

Aronioissa on runsaasti flavanoideja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita.

Marja-aroniassa on sokeria (6-11 %) ja pektiiniä ja niissä on myös B1, B2 , B6, C- ja E- vitamiinia, karoteenia, mineraali- ja hivenaineita (mm. magnesium ja jodi) ja reippaasti flavonoideja. Flavonoidit ovat kasvikunnassa esiintyviä fenoliyhdisteitä, jotka vaikuttavat elintarvikkeissa väriin, säilyvyyteen, makuun ja koostumukseen ja joilla on antioksidanttivaikutus. Flavonoideja löytyy runsaasti myös muissa värjäävissä marjoissa, mm. mustikassa ja mustaherukassa.

Kasvitieteen professori Sinikka Piippo kirjoittaa kirjassa ”Mielen ruokaa” aroniasta seuraavasti:

”Aronian sisältämät fenoliyhdisteet ylläpitävät kehon ja aivojen terveyttä laaja-alaisesti. Ne ehkäisevät muun muassa tulehduksia, diabetestä ja sydän- ja verisuonitauteja. Ne ovat tärkeitä hermoston suojelijoita, jotka ehkäisevät hermoston rappeutumista, nimenomaan ikään liittyvien kognitiivisten ja motoristen kykyjen ja mielialojen laskua, suojelevat aivoja hapetusstressiltä ja aivohalvaukselta. Ne parantavat myös stressinsietokykyä. Antosyanidiinit parantavat aivojen toimintaa ja aivojen verenkiertoja. Ne nostavat insuliiniherkkyyttä, alentavat korkeaa verenpainetta, ehkäisevät LDL-kolesterolin hapettumista, torjuvat viruksia ja bakteereja (myös suolistossa) ja ehkäisevät ennenaikaista vanhenemista.”

Tulehdusta ja ennenaikaista vanhenemista vastaan

Antioksidantit ovat aineita jotka estävät vapaita radikaaleja hapettamasta elimistöä. Ilman antioksidantteja elimistö ei toimi kunnolla ja vanhenemme nopeammin. Ne myös stimuloivat rasvasoluissa adiponektiinituotantoa, mikä ehkäisee tulehdusta, insuliiniresistenssiä, diabetesta, lihomista ja sydän- ja verisuonitauteja. Antioksidantit torjuvat tulehdussytokiineja ja -entsyymejä, joten niillä on varsin laaja vaikutus sairauksien synnyn torjumisessa.

Venäjällä aroniaa on käytetty luonnonparannuskeinona jo vuosikymmeniä mm. verenpaineen hoidossa. Henkilöiden, joilla on alhainen verenpaine, ei siis pitäisi käyttää aroniaa jatkuvasti.

Lukemani mukaan hilloissa fenolit säilyvät hyvin (noin 70%), mehussa niistä on jäljellä vain 20%. Myös kuivaus hävittää fenoleista suuren osan. Itse siis nautin aroniani joko pakasteesta pirtelöön hypänneenä tai hillon muodossa.  Banaani sopii hyvin tasapainottamaan aronian karvautta ja yhdistän sitä usein aronian kanssa pirtelöissä, mutta tykkäsimme Menninkäiskorvaisen kanssa myös tästä piimän ja aronian makuyhdistelmästä!

Mustikka-kaura-smoothie

MUSTIKKA-KAURA-SMOOTHIE

  • 3 dl vettä
  • 0.5 dl mustikkakeittoa
  • 3 kukkurallista ruokalusikallista Puhtikauraa
  • raastettua inkivääriä (peukalonpään kokoinen murikka)
  • kardemummaa hyppysellinen
  • tujaus hunajaa

0617_blogi

Tunnustan, että suhtautumiseni Puhtikauraan oli alkuun hyvin ynseää. Ehkä en ala erittelemään sen syvällisemmin ennakkoluulojani, mutta myöskään kaurapuuro ei ole koskaan ollut makuuni.

Muistan jo nuoruudesta, miten kaurapuurolla aloitettua aamua seurasi äkäinen nälkä jo ennen ruoka-aikaa. Olin todella kiukkuinen niinä aamupäivinä, jolloin Elovena oli vieraillut aamupalapöydässä.

Suhtautumiseni kauraan muuttui, kun jollain joogakurssilla sain pitkään haudutettua, kauranjyvistä keitettyä puuroa. Se oli vatsalle hellää, lämmitti kehoa ihanasti, piti hyvin nälkää ja tasasi selkeästi verensokeria paremmin kuin tuo kauraryynien broileri, Elovena. Tuon jälkeen olen toisinaan laittanut kotonakin puuroa Aitokaurasta.

Mikä sai tarttumaan Puhtikaurapurkkiin?

Olen taas viimeaikoina joutunut miettimään ruokailutottumuksiani ja suoliston surkeaa kuntoa. En oikein tiedä enää, mitä voin syödä, jotta suolisto ei tykkää kyttyrää. Tällä hetkellä esimerkiksi jopa Uotilan ihana hiivaton ruisleipä on poissuljettu vaihtoehto. Ruoanlaitto ei myöskään järin innosta.

Totesin proteiinipitoisten pirtelöiden pitävän hyvin nälkää ja hieman maustettuna niiden rakenne on tuntunut miellyttävältä. En kuitenkaan usko, että protskujauheet olisivat jatkuvasti käytettynä terveydelleni kovin hyväksi, eikä suolisto välttämättä niistäkään hirmuisen kiitollinen ole ollut. En myöskään halua rasittaa munuaisia ihan turhaan. Tällä hetkellä en harrasta rankkaa liikuntaa tai kuntosalia, joten ylimääräinen proteiini menee ihan suoraan läskiksi. Siispä protskujauheille hei-hei.

Pirtelö toisinaan kuitenkin olisi hyvä pikaruoka -vaihtoehto ja parempi kuin ”ei mitään”. Se, ”ei mitään” on viimeaikoina usein ollut valintani, mikä hidastaa aineenvaihduntaa entisestään. Mistä raaka-aineista pirtelön sitten tekisi, kun jokurtit ja maitokin on poissuljettuja vaihtoehtoja? Tässä kohtaa kaurapuuteri astui kuvaan ja toistaiseksi tuntuu hyvältä.

Yritän jälleen myös palautella mieleeni Kiinalaisen Lääketieteen ruokavalio-ajatuksia. Eiköhän tässä yksi stressin korventama suolisto ja akka kuntoon saada?

Kaura Kiinalaisen Lääketieteen silmin

Kiinalaisittain ajatellen kaura vahvistaa Pernaa ja on hyväksi Mahalaukulle. Jes! Yhdessä nämä kaksi elintä muodostavat tärkeän osan ruoansulatuksesta. Kaurapuuro ei aiheuta kehossa ”tukoksia”, minkä nähdään aiheuttavan monenlaisia sairauksia. Pernan rooli kiinalaisittain ajateltuna on muuten todella suuri, mikä itseäni ainakin alkuun hämmensi aika tavalla.

”Jos pernan qi on heikko, on erityisesti kartettava Kylmiä ja raakoja ruokia, esimerkiksi on kartettava hedelmien, itujen ja salaattien runsasta käyttöä. Jos henkilö kärsii Pernan kosteudesta, eli on paleleva, kalpea ja väsynyt ja hänellä on löysä uloste, raakaravinto ei sovi ollenkaan. ”

Helena Hallenberg, Apteekki Keittiössä, ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa, TAMMI 2004

Perna pitää siis lämpimästä ja sitä lämmittäviä ruokia ovat muun muassa mustikkakeitto, kuivattu inkivääri ja kardemumma. Kaura on yksi Kosteutta ja Limaa poistavista ruoka-aineista. Huomasit varmaan, että Kaurapuuterismoothieni sisälsi näitä kaikkia aineita.

Pitää myös muistaa, että tapa, miten ruoka laitetaan, vaikuttaa Kiinalaisen Lääketieteen ravitsemusnäkemysten mukaan ruoan energeettisiin ja hoitaviin vaikutuksiin. Keittäminen, paistaminen, pakastaminen ja nopea wokkaaminen vaikuttavat siis paitsi makuun, myös siihen, miten ruoka-aine vaikuttaa kehossamme terapeuttisesti. Se, että kaurapuuteri on esikypsennetty nopeasti korkeassa lämpötilassa ja paineessa, todennäköisesti vaikuttaa sen terapeuttisiin vaikutuksiin heikentävästi. Jyvistä hitaasti haudutettu puuro uskoakseni on terapeuttisesti parempi vaihtoehto. Otan tästä selvää ja palaan asiaan myöhemmin!

Lisäksi kaurasta sanotaan: se lievittää tulehdusta, auttaa ruoansulatusta (turvotus, ripuli, mahahaava ja diabetes), antaa energiaa ja auttaa sekä väsymykseen, että stressiin. Kaura tasapainottaa hermostoa ja helpottaa masennusta, ahdistusta, unettomuutta ja rauhattomuutta. Lisäksi se tasapainottaa hormoneja. Kiinalainen näkemys kauran terveysvaikutuksista ei siis juuri eroa länsimaalaisesta käsityksestä!

(Lähteet: Helena Hallenberg, Apteekki Keittiössä – ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa, TAMMI 2004, Adriana Germain, Parantava Ruoka – terveytttä kiinalaisella ruokavaliolla, WSOY 2006 ja Sinikka Piippo, Mielen ruokaa, Minerva 2014)

0617_blogi

Cold brew coffee – kylmäuutettu kahvi

Tietenkään en voinut vastustaa ajatusta kylmäuutetusta kahvista, kun törmäsin siihen viime kesänä. Kun kesä tänäkin vuonna vihdoin tuli, päätin tehdä jääkaappiin satsin kahviuutetta, jotta voin virkistäytyä hellepäivänä herkullisilla kahvijuomilla.

Nimensä mukaisesti kylmäuutettu kahvi valmistetaan uuttamalla kahvijauhetta kylmässä vedessä yön yli. Se säilyy jääkaapissa hyvin ja on mahtavaa jälkiruoissa ja erilaisissa kylmissä kahvijuomissa. En ole vielä kokeillut sitä lämpimänä, mutta ymmärtääkseni uutteesta voi lämmintä vettä lisäämällä tehdä myös lämpimiä kahvijuomia.

Itseasiassa kylmäuutetusta kahvista tehty kahvi maistuu paremmalle kuin perinteisesti keittämällä tehty! Kylmäuutossa kahvista ei liukene juomaan niin paljon kitkerää makua, eikä se ole yhtä hapanta kuin keitetty kahvi. Samalla se on ystävällisempää vatsalle, mikä toki johtuu toki osaltaan myös siitä, että kylmäuutettuun kahviin tarvitaan tummapaahtoista pressokahvia, joka myös on vatsaystävällisempää kuin pohjoismaalaisten perinteisesti suosima vaaleapaahtoinen suodatinkahvi.

Kylmiin kahvijuomiin ei siis kannata keittää kahvia perinteisesti ja jäähdyttää sitä jääpaloilla, vaan nähdä vähän vaivaa ja tehdä se kylmäuutettuun kahviin.

0617_koti_6

COLD BREW COFFEE

Näitä tarvitset: 
Pressopannu
80-90g tummapaahtoista ja vastajauhettua kahvia
1 l raikasta vettä

Tee näin: 
Mittaa kahvi pressopannuun, lisää vesi ja sekoita. Aseta pressopannun kansi paikalleen ja paina mäntää vain muutama sentti alaspäin. Laita kahvi kylmään uuttumaan vähintään 8 tunniksi. Paina sitten mäntä alas ja tarjoile mielesi mukaan!

0617_koti_1