Nomadielämää

Uudessa Voi Hyvin -lehdessä oli valtavan innostava artikkeli suomalaisesta nomadista. Luettuani sen tulin jotenkin kaihoisaksi. Ja toisaalta vahvemmaksi. Noin voi elää! Pakettiauto, kartta ja rohkea mieli. Matkakumppanina pari koiraa ja tärkeimmät tavarat mukaan lukien kamera. Puolet vuodesta tien päällä ja toisen puolen hankkimassa rahaa seikkailuja varten. Voi siskot! Yhä vahvemmin nomadi minussa alkaa nostaa päätään.…

Lue lisää

Urbaanit polut

Minä rakastan kävelyä. Se lienee kaikien meidän nomadien tyyppivika. Tai se mikään vika ole, vaan normaali ihmisluontoon kuuluva tarve, mistä moni ihminen ikävä kyllä on nykyaikana vieraantunut. Käveleminen huoltaa koko kehoa, pitää kropan vetreänä sekä nesteet ja ajatukset liikkeellä. Lisäksi käveleminen on ekologinen vaihtoehto. Kaupungissa asuessani pyrin kulkemaan jalkaisin paikkaan kuin paikkaan, esimerkiksi töihin kävelen mielelläni…

Lue lisää

Kulkuriluonne

Kävin jokin aika sitten työnohjauksessa ja kylläpä oli valaisevaa purkaa työhön liittyviä ajatuksia ja pettymyksiä ulkopuolisen henkilön kanssa. Tajusin, että pahin innostuksen ja motivaation syöjä työssä on se, että työstäni päättää täysin ulkopuoliset ihmiset. Ihmiset, jotka ovat saaneet toimeksiannon ja jotka eivät tunne minua tai tekemääni työtä. Kun hyppäsin joitain vuosia sitten tähän uuteen tehtävään, sain itse…

Lue lisää

Elämäni fraktaaleissa

Sairastaessa, kiireessä ja stressissä ihmisen elämä tuppaa kaventumaan. Hyvinvointia taasen lisää elämän ja elinpiirin laajentaminen. Se tarkoittaa sitä, että ihminen saa lisää ilmaa ja näkökulmaa ajatuksiinsa. Ja se tarkoittaa sitä, että ajatukset eivät kierrä alati ahdistavammaksi käyvää kapeaa kehää, joka nakertaa hyvinvointia. Elämän laajentaminen ei vaadi välttämättä maailman valloittamista vaan sitä, että alkaa tutustumaan uusin silmin lähiympäristöönsä, lähtee…

Lue lisää

Sielunravinnolla

Syksyisin nomadi minussa herää ja alan kaivata mahdollisuutta vaihtaa paikkaa välttääkseni pystyyn kuolemisen. Aina ei tarvitse lähteä muuttokuorman kera tien päälle, vaan useimmiten riittää henkinen ravistelu. Parhaat ravistelut saa kulttuuri- tai taide-elämyksistä, joten usein suuntaan syksyisin etsimään apua sieltä suunnalta. Tällä kertaa ei ollut tiedossa mitään tapahtumaa tai näyttelyä, joka kiinnostaisi. Luotin kuitenkin siihen, että…

Lue lisää