Monen ihmisen tavoitteena on tulla onnelliseksi. Tiedämme varmasti kaikki keinoja, joiden avulla onnellisuutta tavoitellaan: laihduttaminen, kauneusleikkaus, mindfulness, jooga, häät, uuden työpaikan saaminen, unelmien kodin rakentaminen…. mutta voiko todellista onnellisuutta saavuttaa näiden asioiden avulla? Mistä onnellisuus koostuu ja pystyykö siihen itse vaikuttamaan?
Onnellisuus on seurausta tietoisista valinnoista
Usein kuulee sanottavan, että pitää vain päättää tulla onnelliseksi. Että se on asenteesta kiinni! Stop! ”Asenne” saattaa itseasiassa poissulkea mahdollisuuden kokea aitoa ja syvää onnellisuuden tunnetta.
Okei okei, toki ensin pitää päättää haluta olla onnellinen ja sitten ryhtyä töihin. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät edes halua nähdä asioita positiivisen kautta, joten onnellisuuden tunne voi heille jäädäkin mysteeriksi.
Onnellisuus ei ole päämäärä vaan itse matka.
Elämän mittainen matka.
Tietoinen hyväksyminen on osa onnellista matkaa. Onnellisuus ei myöskään tarkoita sitä, että suru, pettymykset ja ahdistus olisi poissa elämästä. Aito onnellisuus hyväksyy myös raskaammat tunteet osaksi elämää.
Tärkeää on olla jäämättä kiinni suruun ja pettymyksiin. Surusta huolimatta saa kokea myös onnellisuutta, eivät ne poissulje toisiaan. Onnellisuus on sitä, että hyväksyy elämänsä. Juuri sellaisena kuin se on.
Onnellisuus ei ole pelkkää tunnetta
Tanskalaisen onnellisuustutkijan Meik Wikingin mukaan onnellisuus on enemmän kuin tunne. Sillä on hänen mukaansa kolme ulottuvuutta:
- Päivittäiset tunteet
- Suhtautuminen elettyyn ja läsnäolevaan elämään
- Merkityksellisyyden kokeminen
Wiking kehottaa myös ylläpitämään toivoa. Elämässä on aina haasteita, eikä niitä pidä hänen mukaan väheksyä, mutta negatiivisissa tunteissa vellominen ei onnellista.
Murheista huolimatta kannattaa kääntää katse kohti maailmassa olevaan hyvään.
Onnellisuus on tyytyväisyyttä
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan yksinkertaisimmillaan onnellisuus on tyytyväisyyttä elämään. Hänen mukaansa mielenrauhan merkitys osana onnellisuuden kokemusta on merkittävä, sen lisäksi Meik Wikingin tapaan myös hän jakaa onnellisuuden karkeasti kahteen osa-alueeseen:
- tunneonneen joka vaihtelee hetkestä toiseen
- tyytyväisyysonneen eli kuinka tyytyväinen ihminen on elettyyn elämään.
Kulttuurisidonnaisuus ja sattuma onnellisuuden taustalla
Onnellisuuden kokeminen on kulttuurisidonnaista ja sen kautta sitä pitäisi myös tarkastella.
Länsimaissa painotetaan vahvasti henkilökohtaista onnea ja niin Aasiassa kuin Afrikassakin onnellisuutta tarkastellaan yhteisöllisyyden kautta. Pohjoismaissa onnellisuus näyttäytyy toisin kuin jenkkien käyttäytymisessä, mikä kannattaa muistaa lukiessaan Help Self -oppaita.
Kulttuurista riippumatta ihminen voi kuitenkin olla onnellinen kurjissakin olosuhteissa, tosin kurjat olosuhteet myös heikentävät onnellisuuden kokemusta.
Nykytutkimusten mukaan ihmisen oma vaikutus onnellisuuden kokemukseen vaikuttaa enemmän kuin olosuhteet, mitä Markku Ojanen hieman kritisoi. Nykyihmistä vaivaa illuusio elämän hallinnasta ja meille toitotetaan jatkuvasti miten tekemällä sitä tai tätä, lisäämme onnellisuuttamme. Ikään kuin voisimme hallita elämässä kaikkia olosuhteita, eikä sattumaa olisi. Sattuman osuus elämässä on kuitenkin aika suuri.
Onnellisuus on subjektiivista
Meillä jokaisella on oma, henkilökohtainen onnellisuuden tasomme. Onnellisuuden kokemusta vahvistaa, kun tunnemme itsemme ja osaamme arvostaa arkionneamme.
Tietyt persoonallisuuden piirteet kuitenkin lisäävät onnellisuuden kokemusta ja Markku Ojasen mukaan nämä piirteet ovat:
- Psyykkinen tasapaino
- Ulospäinsuuntautuneisuus
- Vastuullisuus
- Myönteisyys
- Halu kokeilla uusia asioita
Toisin sanoen henkilö, jonka persoonallisuuden piirteet ovat vastakkaisia, todennäköisemmin kokee helpommin olonsa onnettomaksi.
Itse kuitenkin haluan muistuttaa, että persoonallisuuden piirteisiinkin voi vaikuttaa ja vaikka luontaisesti olisi introvertti, aina voi kehittää ominaisuuksiaan niin, että vuorovaikutuksesta ja sosiaalisista tilanteista oppii nauttimaan omien rajojensa mukaisesti. Samoin psyykkiseen tasapainoon ja myönteiseen ajatteluun voi jossain määrin vaikuttaa. Omia rajoja kannattaa aina venyttää. Toisille se on toki suurempi haaste, mutta jos haluaa lähteä rakentamaan elämäänsä onnellisempaan suuntaan, kannattaa kokeilla edellä mainittujen piirteiden vahvistamista.
”Positiivisilla teoilla voi vaikuttaa yhteisön onnellisuuteen ja siten välillisesti omaankin onneen”
Markku Ojanen
Persoonallisuuden piirteiden lisäksi Markku Ojanen listaa luonteen vahvuuksia ja hyveitä, jotka vaikuttavat onnellisuuden tunteeseen ja näitä ovat:
- Toiveikkuus
- Innostus
- Sosiaalinen taitavuus
- Kiitollisuus ja anteeksianto
- Myötätunto
- Henkisyyden harjoittaminen (sisäinen rauha)
- Sydämen sivistys
- Avuliaisuus
- Kohteliaisuus
- Kohtuullinen itsehillintä
Kehittämällä mieltä ja asenteita sekä sisäistämällä, että hyveet ovat hyvän elämän perusta, voi alkaa rakentamaan elämäänsä onnellisempaan suuntaan. On syytä kuitenkin muistaa, että hokkuspokkustempuilla ja harjoittamalla jotain metodia pari viikkoa, ei syvällistä muutosta saa aikaiseksi. Kyse on tosiaankin elämän mittaisesta matkasta.
Kuuntele Tiedeykkösen Markku Ojasen haastattelu tästä (saatavilla toistaiseksi). Kuunnteltavissa myös podcastina.
Vinkkejä onnellistavan arjen rakentamiseen:
Onnellinen arki alkaa aamusta, jolloin ehdit syödä ja valmistautua päivään rauhassa. Jätä siis sille aikaa ja mene ajoissa nukkumaan. Riittävä yöuni on elinehto! Valmistele päivääsi jo etukäteen illalla: katso sopivat vaatteet valmiiksi, huolehdi että aamupala on helposti saatavilla ja ole kartalla aikatauluista.
Rutiineilla on myös onnellistava vaikutus. Kun luot tietyt rutiinit arkeesi, se sujuu vähemmillä ongelmilla. Älä jätä asioita viimetinkaan tai hoitamatta, kunnes on ihan pakko tarttua toimeen. Rutiinit tarkoittavat myös tiettyä rytmiä arjessa ja me ihmiset rakennumme rytmin varaan. Välillä pitää tietenkin myös uskaltaa rikkoa rutiineja.
Asenne on kuin onkin kaiken a ja o. Tarkoitan kuitenkin päämäärätietoisuuden ja järkähtämättömyyden sijaan sitä, että valitsemme pitävämme elämää hyvänä. Kaikesta huolimatta.
Myös ravinto vaikuttaa onnellistavasti. Hormonitoiminta ja solujen rakentuminen on ravinnosta kiinni. Hormonit vaikuttavat mielialaan ja koko olemiseemme todella voimakkaasti. Syö siis ravintorikasta, kasvispitoista ja terveellistä ruokaa. Arvosta ruokailuhetkiäsi, kata kauniisti ja anna itsellesi aikaa ruokailuun.
Vaikka joskus on tarpeen levätä ja jopa laiskotella, onnellisia olemme vain kun arjessa on riittävästi aktiivista toimintaa. Muista arjen hyötyliikunta ja puuhaile! Tee asioita, jotka tekee just sut onnelliseksi. Tanssi, kävele, hypi lätäköissä, kävele lähikahvilaan nauttimaan kupillinen kaakaota. Tiskaa käsin, silitä, tee lumitöitä tai piirrä, kudo, pelaa.
Tapaa ihmisiä! Ihminen on enemmän suhdelo kuin yksilö (Frank Martela). Tarvitsemme vuorovaikutusta ja tunnetta, että kuulumme johonkin. Ihmissuhteet voivat olla hankalia ja jopa vaikeita, mutta pidä yllä erilaisia suhteita voimavarojesi mukaan. Elämän merkityksellisyys on ihmissuhteiden varassa.
Kiitä itseäsi ja elettyä elämää. Kiitollisuuden tunne on tärkeää. Tee kiitollisuudesta tietoinen valinta. Muistele kulunutta päivää ja kiitä mielessäsi sitä hyvää, jota arjessasi on.
Mutta ennen kaikkea tarkastele elämääsi kaikella rakkaudella. Paska tuuri, huono päivä ja ärsyyntyminen naapurin räksyttävään koiraan on osa just sun elämää. Ei se haittaa, jos aina ei mene ihan putkeen. Onnellista elämä silti voi olla.
Ja se on, jos koet sen niin.
