Resurssit hyvinvoinnin takana

Oma hyvin- ja pahoinvointi tuntuu kiteytyvän yhteen asiaan: resursseihin. Kun resursseista on tiukkaa, alan voida huonosti.

Asiaa voisi tarkastella vaikka projetinhallinnan kautta. Millainen projekti sujuu kivuitta? Jotta projekti etenee ja voi hyvin, täytyy tarkastella kokonaisarkkitehtuuria. Onhan resurssit riittävät ja suunnattu oikein? Jos ei, pian alkaa sakkaamaan joka suunnalla ja lopputulos ei näytä hyvältä. Koneisto väsyy, aika ei mitenkään riitä ja maaliin ei päästä.

Resursseilla oman hyvinvointini yhteydessä tarkoitan taloudellisiin, ajallisiin ja voimavaroihin liittyviä resursseja. Kun talous on tiukalla, siitä aiheutuu stressiä, joka kahlitsee. Rahaa ei silloin myöskään ole käyttää hyvinvointia edistäviin asioihin. Ja kun aika on tiukilla, tingin usein juuri hyvinvointiin liittyvistä teoista (niin typerältä kuin se näin kirjoitettuna kuulostaakin!). Ja se vain on niin, että kun on tiukkaa ja arki menee pyristelyyn tai jopa selviytymiseen (kuten kohdallani on ollut niin niin monen vuoden ajan), voimavarat käyvät vähiin.

Mistä saada lisää resursseja?

No, mistä sitten saada lisää resursseja? Palkkaa, aikaa ja voimavaroja on just sen verran, kuin niitä on. Palkka ei toivomalla nouse, työ ja arjen pyöritys vievät aikaa ja resursseista murehtiminen vie loputkin voimavarat, vaikka kuinka tietäisi, että esimerkiksi jooga tekisi kaikin puolin hyvää.

Jännä juttu, mutta LISÄÄ saa VÄHENTÄMÄLLÄ. En halua ajatella, että joutuisin luopumaan minulle tärkeistä asioista, kuten työnteosta tai nukkumisesta, jotka nielaisevat kaksi kolmasosaa vuorokaudesta. Siihen kolmasosaan kuuluu varmasti ajallisesti tarkasteltuna asioita, joita voisi vähentää. Luopuminen jostain tuntuu ajatuksen tasolla silti ikävältä.

Resurssien suuntaaminen on avain hyvinvointiin

Olen loppuvuoden ajan tarkastellut elämääni, hahmottanut hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Olen päässyt aika hyvin kartalle siitä, missä mättää ja miltä hyvä näyttäisi.

Koska olen työelämässä, minulla pitäisi olla taloudellisia resursseja myös oman hyvinvoinnin edistämiseen. Olenkin jo palauttanut elämääni kuntosalijäsenyyden, mutta ajallisista ja voimavarallisista resursseista johtuen en ole voinut aloittaa kuntosalitreenaamista. Voin käydä kuitenkin kuntosalilla infrapunasaunassa ja Neurosonicissa, jotka lisäävät hyvinvointiani. Olen myös ostanut muutaman joogaan liittyvän verkkokurssin, mutta joogaharjoituksetkin jäävät tekemättä, koska en saa olla koskaan kotona yksin, en ehdi saada oikeaa mielentilaa, kun elämässä on niin paljon ”kaikkea” tai koiran ulkoiluttaminen, kodin siivoaminen (eläintalous!) ja työ vievät kaiken energiani. Olen myös ostanut mielihyvää, eivätkä kaikki ostokset ole välttämättä olleet tarpeellisia tai käyttökelpoisia. Minulla olisi rahaa käytettävissä, elleivät ne menisi luottokorttien ja tilauksiin liittyvien laskujen lyhennyksiin.

Miten saada lisää aikaa? Uupuneena tulee hakeneeksi mielihyvää selaamalla sosiaalista mediaa. Se onkin hyvä keino siihen, sillä tutkitusti some lisää endorfiinien ja dopamiinin eritystä, sopivina annoksina. Huomaan kyllä, että jossain vaiheessa selaaminen alkaa pikemminkin viedä voimavaroja ja tuoda ikävän fiiliksen. Olen lisäksi helposti innostuva ihminen ja somen kautta löydän aidosti innostavia asioita, jotka johtavat hyvinkin usein tutkimusmatkalle netin syövereihin – ja usein jopa esimerkiksi kirjakauppoihin. Somen innostuslaari on pohjaton ja jossain kohdassa huomaan, että aikani ei yksinkertaisesti riitä perehtymään kaikkiin niihin kiinnostaviin asioihin – yhtäaikaa. Lisäksi tämä kuluttaa taloudellisia resursseja. Ei välttämättä turhaan, mutta väärään aikaan. Minua hirvittää, kun katson iPhonesta paljonko olen viettänyt aikaa sen parissa. Siitä ajasta saa todellakin monta tuntia lukemiseen, joogaan, kirjoittamiseen, piirtämiseen, kuntosaliin, koiran ulkoiluttamiseen ja ihan vain siihen lepoonkin.

Voimavarat kuluvat helposti arjessa pyristelemiseen. On paljon stressitekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, mutta on myös paljon sellaisia, joihin voin vaikuttaa. Voimavaroja voi säästää, kun ei tuhlaa niitä turhiin asioihin – eikä myöskään kaikkiin niihin miljooniin innostaviin asioihin, joihin haluaisi perehtyä. Voin tehdä valintoja, priorisoida, paneutua asiaan kerrallaan. Panostaa niihin, jotka lisäävät resurssejani tässä ja nyt. Jotka liittyvät elämäntehtävääni, sen hetkiseen tilanteeseen ja tilanteeseen liittyvään elämäntehtävääni.

Ymmärrän, että ihan kaikkien resurssien OIKEIN SUUNTAAMINEN toisi mukanaan kehän, joka palvelee hyvinvointia. Tulevana vuonna pyrin siis suuntaamaan resurssejani paremmin, oikeisiin asioihin.

Tervetuloa 2025 – et tule olemaan helppo, mutta tulet olemaan vaikuttava.