Pyhä ääni

wp_20140603_07_14_29_proOlet kenties joskus ihmetellyt, miksi joissakin joogaharjoituksissa lauletaan mantroja. Ei haittaa, et ole ainoa. Olemme aika vieraantuneita äänen harjoittamisesta.

Minullekin se oli alkuun kundaliinijoogassa vaivaannuttavaa. Tunnen monta kundaliinijoogaa kokeillutta ihmistä, jotka tykkäsivät ehkä joogaharjoituksesta, mutta eivät ymmärtäneet, miksi pitää laulaa mantroja. Koska he eivät uskaltaneet yhtyä mantraan, heiltä jäi kokematta äänen vaikutus.

Useamman vuoden kundaliinijoogaa harjoittaneena tiedän, miltä tuntuu, kun mantra alkaa soida kehossa. Se on huikeaa!

Äänellä voidaan hoitaa ihmistä. Olet varmasti kuullut, että ääni värähtelee ja soi vedessä. Olet ehkä nähnyt ja kuullut kun vesipulloilla soitetaan tai kun ääni kantautuu järven toiselta rannalta pitkiäkin matkoja. Kehostamme on vettä yli 70%. Miksei ääni siis vaikuttaisi myös meidän kehossamme? Sen lisäksi suussa on runsaasti hermopäätteitä, jotka reagoivat mm. paineenvaihteluun ja kosketukseen. Se, että ääni vaikuttaa kehoomme, ei ole siis tyhjästä temmattu väite.

Mm. joogassa käytetään mantralaulua hoitavana ja tasapainottavana metodina.

 ”Mantra on tehokas väline kehon immuunijärjestelmän aktivoimiseksi. Suussa on uskomattomat 84 heijastepistettä, joita mantrojen värähtely aktivoi. Nämä heijastepisteet vaikuttavat aivoissa sijaitsevaan hypotalamukseen, joka huolehtii tärkeistä aineenvaihduntaan, hormonien erittymiseen ja käyttäytymiseen liittyvistä toimintaketjuista. Aktivoituessaan hypotalamus erittää luonnollisia opiaatteja, endorfiineja, jotka stimuloivat kehon immuunijärjestelmää. Tämän seurauksena verenpaine laskee ja ahdistus ja masennus lievenevät, ja tuloksena on autuas, rauhallinen olo. Mantrojen lausuntaa tukeva hengitys on myös tärkeä, koska syvä, rytmikäs hengitys lisää hapensaantia ja pumppaa imusuonistoa eli kehon omaa viemäriputkistoa. ”


-Maya Fiennes, Täyttä elämää joogalla (WSOY)-

Mantrat saattavat sisältää sinulle vieraan kielen sanoja, mutta sanojen ymmärtäminen on sivuseikka. Tärkeintä on ääni, se miten se muodostuu ja miten se soi kehossa. Eri äänteet syntyvät erilaisista suun ja kielen asennoista. Jokainen äänne vaikuttaa omalla tavallaan.

Kun mantraa toistaa pitkään, pääsee ihanaan meditatiiviseen tilaan. Oman kokemukseni mukaan se on jo itsessään parasta mahdollista stressihoitoa. Se voi olla myös hyvin pyhä kokemus. Koen mantraamisen jälkeen oloni usein tasapainoiseksi. Sielu kiittää!

wp_20140812_11_36_48_pro-2

Myös harmoninen laulu on laulajalleen terapeuttinen kokemus. Puhutaan myös laulumeditaatiosta ja hiljaisesta rukouslaulusta. Sitä opetetaan kursseilla ympäri Suomen. Yksi harmonisen laulun opettajista on Pia Skibdahl, joka on puhunut vuosia äänen merkityksestä hyvinvoinnille.

Pia Skibdahl muistetaan aikaisemmasta elämänvaiheestaan vahvassa nousukiidossa eläneenä sopraanona, joka voitti useita laulukilpailujakin. Hänen elämässään tapahtui sittemmin kuitenkin suuri muutos. Niinkuin usein käy, hänenkin kohdallaan se tapahtui tragedioiden, menetysten ja oman sairastumisen kautta. Myllerrysten keskellä hänet oli pysähdyttänyt kokemus IégorReznikoffin laulaessa.

Reznikoff on venäläissyntyinen, ranskassa elävä professori, joka on perehtynyt varhaiseen kristilliseen lauluun. Hän opettaa meditatiivisen musiikin käyttöä terapeuttisena menetelmänä.

Uskontoa vierastavaa nykyihmistäkin rukouslaulut viehättävät. Onhan Gregoriaaninen musiikki ollut listaykkösenäkin jopa tällä vuosituhannella. Varhaisgregoriaaninen musiikki on parantavaa ja voimaannuttavaa paitsi kuunneltuna, tietenkin myös itse tuotettuna. Sen vaikutuksen sanotaan perustuvan erityisesti äänen resonanssiin kehossa, mutta myös äänen tuottamisen vaikutukseen, koska se aktivoi molempia aivopuolia yhtä aikaa. 

Ääni vaikuttaa syvällä ihmisen kehossa; keho toimii ikäänkuin kaikupohjana, mutta ääni saa aikaan myös värähtelyä soluissamme (kehon nesteissä) ja siksi se vaikuttaa yleisterveyteen. Harmoninen laulu myös rauhoittaa autonomista hermostoa ja aivojamme. Siksi sillä on meditatiivinen vaikutus.

Rukouslaululla on tietenkin myös henkinen puolensa. Sen avulla ihminen saa kosketuksen määrittelemättömään ja dogmeista vapaaseen PyhäänPia Skibdahl on todennut useissa haastatteluissa, että nykyihminenkin kaipaa Pyhän kokemusta.

Uskonnot ja niiden harjoittaminen on kuorrutettu viime vuosisatoina valtavilla painolasteilla ja siksi moni kavahtaa niitä. Emme kuitenkaan ole muuttuneet “sydämen tasolla” niin radikaalisti, ettemmekö kaipaisi kosketusta Pyhään, Valoon sisällämme

 

(Teksti on julkaistu aikaisemmin vanhemmassa blogissani hieman toisessa muodossa. )

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s