
Rakastan kahvia ja kahviloita. Minusta on ihanaa käydä istumassa kahviloissa, nauttia kuppi cappuccinoa ja leivos, aistia ympäristön ja ihmisten vaikutus tilaan ja tilassa. Käyn hyvin usein kahvilassa yksin, eikä se minua mitenkään vaivaa, päinvastoin. Se on aina oma rauhansatamani ja seesteinen hetki arjen hulinan keskellä.
Seuraan monesti sivusta miten ihmiset toimivat toistensa kanssa, kahviloissa ei voi myöskään välttyä kuulemasta muiden tarinoita. Sivukorvalla kuunnellessaan ei voi muuta kuin taivastella, miten mahtavia ihmisiä on olemassa!
Olen viimeaikoina myös löytänyt ihmisiä, joiden kanssa tavataan kahviloissa. Intensiivisessä keskustelussa ja kuulumisten vaihdossa saattaa vierähtää äkkiä muutama tunti. Se on todella innostavaa!
Kahviloissa ja kahvipöytäkeskusteluissa luottamus ihmisen hyvyyteen palautuu, siinä ehkä niiden viehätys onkin. Lisäksi on jännä, miten erilaisissa kahviloissa on aivan erilainen tunnelma. Ei tarvitse varmaan erikseen sanoa, etten pidä ketjukahviloista. En pidä standardin mukaisista ja ylihinnoitelluista leivonnaisista, jotka maistuvat pahville.
Hyvät kahvilat ansaitsivat ihan oman bloginsa! Itse en erillistä blogia aiheen ympärille jaksa alkaa tekemään, mutta voisin aina silloin tällöin esitellä ihania kahvilalöytöjäni täällä blogissa. Nehän ovat kehon, sielun ja mielen ravintoa parhaimmillaan!