Pyhien merkitys on kristallisoitunut minulle viimevuosien aikana erityisesti pääsiäisviikonloppuina.
On tärkeää elää arjen lomassa ohjelmoimatonta vapaa-aikaa. Purkaa jännitykset. Latautua. Tulla kokonaiseksi. Antaa sielulle sen tarvitsemaa polttoainetta. Tilaa ja aikaa. Kauneutta ja hiljaisuutta. Henkistä vapautta. Tilaa olemassaololle, joka löytää uomansa, kun sitä ei aikatauluteta ja pakoteta.
Se on juuri meidän henkemme, spirittimme, sielumme, sydäntietoisuutemme, joka ohjaa ja johtaa meitä toimimaan vahvuuksistamme käsin — ja kun toimimme sen ohjaamana, toimimme parhaalla mahdollisella tavalla niin itsemme kuin yhteiskunnankin eteen.
Nyky-yhteiskunta vaatii meiltä valtavaa tehokkuutta, jatkuvaa tehostamista ja toiminnan optimointia. Me olemme luoneet yhteiskunnan, joka on kone ja jossa meidän tulee mukautua kulloisenkin koneen tehon mukaisesti.
Kone on kuitenkin yhtä vahva kuin sen heikoin osa ja tuo heikoin osa on inhimillinen ihminen. Sen mieltä voi ruokkia elämäntaito-oppailla, seminaareilla ja tulostavoitteilla, sen kehoa voi ruokkia optimoidulla ruoalla ja superfoodeilla, mutta sielu…. sielu tarvitsee jotain muuta kuin optimoitua arkea ja suorittamista.
Pyhien merkitys on siinä, että se ravitsee sieluamme. Me tarvitsemme kosketusta tähän mystiseen, olemassaolevaan mutta sanoin selittämättömään ulottuvuuteen ihmisyydessämme.
Dare to be lightneer 