Jäljet kehossa

Eräs henkilö, jonka kanssa jaan kokemuksen eräästä autoimmuunisairaudesta, suositteli Bessel Van Der Kolkin kirjaa Jäljet Kehossa. Meni tovi, ennen kuin päädyin kirjan ostamaan, mutta onneksi ostin!

Kirja oli järisyttävä kokemus. Lukemisen myötä sain oivalluksia itsestäni ja historiastani. Vaikka kirja on paikoitellen rankkaakin luettavaa, sen rakenne on lukijan kannalta silti lempeä ja mielenkiintoinen.

Jäljet kehossa -kirja avaa traumaa uudesta näkökulmasta. Kirjoittaja on trauma-asiantuntija ja psykiatri joka on työskennellyt traumapotilaiden kanssa vuosikymmeniä. Kirja ei ole perinteinen  self-help -opus, vaikka se sopii toki hyvin myös trauman jälkeisestä stressireaktiosta kärsiville henkilöille oivalluksen synnyttäjäksi. Kirja perustuu tieteelliseen faktaan ja valottaa sekä tutkimusta, että hoitomenetelmiä, useammalta puolelta.

Kirjan takakannessa sanotaan näin:

”Traumaattiset tapahtumat voivat olla mittasuhteiltaan millaisia tahansa: historiallisia tai kokonaiseen kulttuuriin vaikuttavia myllerryksiä tai perheen synkkiä salaisuuksia. Ne kaikki jättävät jälkensä. Ne muuttavat mieltä ja tunteita sekä kykyä iloita ja solmia läheisiä suhteita toisiin ihmisiin. Vaikutus ulottuu jopa elintoimintoihin ja immuunijärjestelmään. ”

BINGO! Esimerkiksi lapsuudessa syntyneestä traumasta seurauksena voi olla  myös fyysinen sairaus, vaikkapa autoimmuunisairaus, siinä missä oppimisvaikeuksia, keskittymishäiriöitä, sosiaalisia vaikeuksia kuin mielen sairauksiakin.

Traumaattinen kokemus jättää jäljen

Traumaperäinen stressihäiriö voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi kokee ihmisen, jonka pitäisi olla turva ja huolenpitäjä, uhkana. Tällainen tilanne rikkoo lapsen luottamuksen lähiympäristöön ja häiritsee kehitystä. Lapsena koettua traumaattista tilannetta ei itse välttämättä edes muista, mutta sen vaikutukset ovat elämää rajoittavia. Mikä vaikutus tällaisilla kokemuksilla on esimerkiksi juuri kehittymässä olevien aivojen peilisolujen toimintaan?

Traumaattinen kokemus jättää jäljen paitsi mieleen, myös kehoon. Ikävä kyllä, nämä jäljet vaikuttavat läpi elämän tunteisiin, ihmissuhteisiin ja kykyyn olla läsnä omassa elämässä. Se muuttaa hermostoa, muovaa aivoja, vaikuttaa hormonien toimintaan ja heikentää kognitiivista suoriutumista. Se heikentää myös immuniteettia kroonisen stressireaktion seurauksena. Traumaperäisessä stressihäiriössä ihminen ikään kuin tiedostamattaan jatkuvasti skannaa uhkia ympäristöstään ja samalla keho on koko ajan hälytystilassa.

”Niin kauan kuin traumaa ei ole käsitelty, stressihormonit kiertävät kehossa ja ihminen reagoi emotionaalisesti yhä uudelleen”

Bessel Van Der Kolk, Jäljet kehossa

Miten vuosikausia vanhat kokemukset, joita ei ehkä edes itse muista, voivat vaikuttaa näin voimakkaasti elämään ja terveyteen?

Mielen lokeroista löytyy kokemuksia ääninä, kuvina, hajuina ja kehotuntemuksina. Traumaattiset kokemukset jäävät muistiin reaktiojäljiksi, jotka aktivoituvat pienistäkin traumatisoivaa kokemusta muistuttavista asioista. Pahimmillaan ihmisen yhteys omaan kehoon katkeaa ja näin erilaiset tuntemukset ja oireet jäävät havainnoimatta.

Ovatko trauman kokeneet ihmiset tuomittuja lopuksi elämäänsä? Ei sentään! Aivot ovat muovautuva elin ja trauman jättämät jäljet voidaan yliajaa.

”Sen tietäminen, mitä tunnemme, on ensimmäinen askel kohti sen tietämistä, miksi mitäkin tunnemme. Jos tiedostamme sisäisen ja ulkoisen ympäristön jatkuvat muutokset, voimme tehdä jotakin hallitaksemme niitä. Se ei kuitenkaan onnistu, ellei mediaalinen etuotsalohko opi havaitsemaan kehon sisäisiä tapahtumia. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen vahvistaa mediaalista otsalohkoa, joten se on traumasta toipumisen kulmakivi.”

Bessel Van Der Kolk, Jäljet kehossa

Kirjan mukaan parantumiseen on kolme perusväylää:

1. Vuorovaikutus ja yhteyden saaminen toisiin ihmisiin sekä oman sisäisen maailmansa ymmärtäminen
2. Sellaiset lääkkeet, jotka sammuttavat hyödyttömät hälytysreaktiot ja teknologiat, jotka muuttavat aivojen tiedonkäsittelyä
3. Keholliset kokemukset, jotka parantavat trauman aiheuttaman avuttomuuden, vihan tai jähmettymisen

Paranemisen tie

Van der Kolkin mukaan toipuminen alkaa sitten, kun ihminen saa oman kehon ja mielen haltuunsa uudelleen. Mikä tarkoittaa sitä, että ihminen tietää ja tuntee sen, mitä hän tietää ja tuntee ilman, että tämä järkyttää, ajaa raivon partaalle tai häpeään tai jähmettää. Tähän tarvitaan:

• Kykyä rauhoittua ja keskittyä
• Hyväksyvää läsnäoloa
• Kykyä vuorovaikutussuhteisiin
• Rehellisyyttä, eli kykyä olla salaamatta itseltään mitään

Kehon ja mielen yhdistämiseen sopii erinomaisesti esimerkiksi jooga, mindfulness, keholliset terapiat ja jopa hieronta, korjaavat ihmissuhteet, EMDR ja neuropalaute (neurofeedback).

Apua erilaisista terapioista

Traumasta toipuminen vaatii työtä. Se ei ole helppoa, mutta se kannattaa.

Hoitona voidaan käyttää perinteistä psykoterapiaa tai kehollisempia terapioita. Kirjassa käydään läpi paljon sekä potilastarinoita, että tutkimustietoa erilaisten terapiamuotojen vaikutuksista. Perinteisen psykoterapian sijaan erilaisista draamaryhmistä voi olla apua. Draamassa ihminen voi turvallisessa ympäristössä sukeltaa erilaisiin mielentiloihin ja kykyihin ja siten saada uudelleen elämän haltuunsa.

Neuropalautteen käyttämisestä terapiassa on saatu mielenkiintoisia tuloksia. Neuropalaute perustuu aivosähkökäyrään, jota mitataan elektrodeilla pään päältä. Siinä tietokoneohjelma palkitsee aivoja toivotun laisesta toiminnasta. Neuropalautteen tutkiminen on ikävä kyllä jäänyt lääketutkimuksen jalkoihin ja lääkeorientoituneessa yhteiskunnassa sitä pidetään vieläkin vähän hörhönä asiana. Van der Kolk kertoo kirjassa myös tällaiseen liittyvistä haasteista, joihin hän uransa aikana on useammankin kerran törmännyt.

Suosittelen kirjaa lämpimästi jokaiselle itsetuntemuksen ja vuorovaikutussuhteiden ymmärryksen kasvattamiseksi. Jos sinulla on ”mystisiä” sairauksia, voi tämä kirja avata oven uuteen oivallukseen ja sitä kautta parempaan elämänlaatuun.

Kirjasuositus: Jäljet kehossa, Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla, Bessel Van der Kolk, Viisas Elämä Oy 2017