Informaatiotulva

Tiedostatko, miten valtavan tietotulvan ympäröimänä elät?

Minä tiedostan ja tunnen sen ajoittain jokaisella solullani ylikuormituksena. Ihan kohta pää räjähtää ja olo on pääsääntöisesti levoton. Boom!

Olen ehkä keskivertoihmistä enemmän kuormitettu tietotulvalla. Teen töitä ICT-alalla ja olen kiinnostunut viestinnästä, kommunikaatiosta ja sosiaalisen median ilmiöistä myös vapaa-ajallani. Some-häly ja uutisotsikot täyttävät arjen aamusta iltaan.

Välillä tuntuu, etten enää kestä informaatiovyöryä ja se hallitsee jokaista soluani ajattelinpa sitä tai en. Elämä on painottunut pään sisälle ja keho raahautuu mukana unohdettuna rauniona. Palautuminen on käynyt yhä haasteellisemmaksi, koska olosuhteet ovat vuosikausia muutenkin vaatineet jatkuvaa varotilassa olemista ja tiedon jäsentelemistä ihan oman turvallisuudenkin vuoksi.

Aikaisemmin minua auttoivat meditaatio, hiljaisuuden retriitit ja jooga

Ne auttaisivat vieläkin, mutta tässä on iso MUTTA. Aikataulut, yksityiselämän haasteet ja taloudellinen tilanne (nämä kaikki yhdessä ja erikseen, yhtenä yhteisenä ongelmavyyhtenä) ovat estäneet minua ylläpitämästä näitä harrastuksiani. Helppo on sieltä puskista huutaa, että selityksiä, selityksiä vain.

En ole yksin ongelman kanssa. Tällä hetkellä informaation sävy ja tahti ovat entisestään tiukentuneet. Elämme jatkuvassa epävarmuuden, pelon ja alati kiihtyvän muutostahdin puristuksissa ja tämä ei jää kenelläkään epäselväksi, sillä ohjeita ja tietoa tulvii jokaisesta tuutista. Jotain on tapahtunut ihan muutaman vuoden sisällä, eikä varmaan vähiten siksi, että sisällöntuotannon ja some-onnistumisten menestysreseptejä käytetään tällä hetkellä hyödyksi paitsi kaikessa kaupallisessa toiminnassa, niin myös esimerkiksi sotateollisuuden ja politiikankin saralla.

Tiedon seulominen on hengissä pysymisen taito numero 1.

Tiedosta on tullut arkea hallitseva asia, eikä kukaan takaa, että lukemasi informaatio olisi edes totta. Olisiko aika pienelle informaatiopaastolle? Kirjoitin aiheesta myös tässä kirjoituksessa.

Jon Kabat-Zinn kirjoitti aiheesta jo vuonne 2005. Silkkaa faktaa, jonka äärelle jokaisen meistä kannattaa pysähtyä pohtimaan, mihin suuntaan haluamme omilla valinnoillamme yhteiskuntaa ja tulevaisuuttamme ohjata:

”Meitä pommittavat lakkaamatta informaatio, vetoomukset, aikataulut ja monenlaiset viestit. Asiat tulevat meitä kohti nopeasti, kiivaasti ja armottomasti. Ja lähes kaikki se on ihmisen aikaansaannosta, siinä on takana ajatus joka yhä useammin vetoaa joko ahneuteemme tai pelkoihimme.

Nämä hyökkäykset hermojärjestelmäämme vastaan stimuloivat meitä jatkuvasti ja herättävät halua ja kiihtymystä pikemminkin kuin tyytyväisyyttä ja tyyneyttä. Ne ruokkivat reaktioita pikemmin kuin kommunikaatiota, epäsopua pikemmin kuin sopusointua tai yhteisymmärrystä, omistushalua pikemmin kuin tunnetta siitä, että olemma kokonaisia ja täydellisiä sellaisina kuin olemme. Ja ennen kaikkea, ellemme ole varovaisia, ne ryöstävät meiltä ajan, ne ryöstävät hetkemme.

Jatkuvasti meitä puserretaan tai heitetään tulevaisuuteen samalla kun nykyhetkeemme hyökätään ja sitä kulutetaan loputtoman kiireen tulessa.

Kaiken tämän nopeuden, ahneuden ja ruumiillisen tunnottmuuden edessä meitä koulutetaan olemaan yhä enemmän päämme sisälllä, yrittämään päätellä miten asiat ovat ja pysyttelemään ohjaksissa sen sijaan, että tuntisimme, mistä todella on kysymys. Maailmassa, joka ei enää ole ensisijaisesti luonnollinen tai elävä, huomaamme olevamme jatkuvasti tekemisissä koneiden kanssa, jotka lisäävät ulottuvuuksiamme samalla kun mukaudumme etääntymään kehostamme tulemalla niistä riippuvaisiksi, olipa sitten kyse autoradioista, itse autosta, televisiosta makuuhuoneessa, tietokoneesta toimistossa tai yhä useammin myös kotona.

Elämäntapamme säälimätön nopeutuminen muutaman viimeisen sukupolven aikana on tehnyt keskittymisestä lähes kadonneen taidon. Tuota menetystä on lisännyt digitaalinen vallankumous, joka -ajattelepa vain muutama vuosi taaksepäin – on nopeasti löytänyt tiensä jokapäiväiseen elämäämme tietokoneiden faksien, hakulaitteiden, kännyköiden, kamerakännyköiden, digitaalisten kalentereiden, sylimikrojen, vuorokauden ympäri toimivan laajakaistan, internetin, wwwn:n ja tietysti sähköpostin muodossa. Kaikki nuo toimivat yhä useammin langattomasti, mikä vain vähän aikaa sitten oli saavuttamaton unelma, tieteiskirjallisuuden juttuja.

Kaikesta kiistämättömästä mukavuudestaan, käytännöllisyydestään, tehokkuudestaan, yhteensopivuudestaan, tietomäärästään, orngaisaatiostaan ja viihteestään huolimatta, ostamisen, pankkiasioiden hoidon ja viestinnän helppoudesta huolimatta, minkä digitaalinen kehitys on tuonut tullessaan, tämä jättimäinen teknologienen vallankumous, joka hädin tuskin on alkanut, on peruuttamattomasti muuttanut sen, miten elämme elämäämme, huomasimme sitä tai emme.”

Jon Kabat-Zinn kirjassa: Kehon ja mielen viisaus

Tässä vielä miettimään pistäviä ajatuksia kirjasta, joka on julkaistu 1998:

Erilaisten viestimien syytämä informaatiotulva estää usein näkemästä, mitkä kuulemistamme viesteistä ovat vastaanottamisen arvoisia, mitkä eivät. Uutisten suurkuluttaja kenties näkee ja kuulee vain epämääräisen informaatiomassan, joka vyöryy hänen ylitseen. Keskushermostoomme kohdistuvat viestit sävyttyvät useinkin vaatimuksiksi, jotka yrittävät viedä meiltä aikaamme tai rahojamme. Ne yrittävät muuttaa käyttäytymistämme viestin lähettäjän toivomaan suuntana.

Keskenään ristiriitaiset viestit ja vaatimukset repivät meitä eri suuntiin. Ristiriitojen paineessa koemme usein hobitti Bilbo Reppulin tavoin olevamme kuin liian pieni voinokare, joka on levitetty liian suurelle leivänpalalle.

***

Melun ja ärsykkeiden paineista on luontevaa etsiytyä hiljaisuuteen. Hiljaisuus on avara tila, jota kannamme sisällämme. Se ei tarkoita äänten puuttumista, vaan avautumista vastaanottamaan, kuuntelemaan.

Hiljaisuudessa emme sulje silmiämme ja korviamme, vaan pyrimme avaamaan ne, tulemaan mahdollisimman näkeviksi ja kuuleviksi ja olemaan kokonaan läsnä hetkessä ja tilassa, jota elämme.

(P.Rissanen)

Lainaukset kirjasta Hiljaisuuden etsijöitä, Ihmisiä Elämän perimmäisten Kysymysten Äärellä, Wsoy.