Opetellen eteenpäin

Opettelen monenlaisia asioita.

Pitäisi juuri nyt opetella opiskelemista, mutta se on todella vaikeaa. Keksin kaikkea oheistoimintaa, kuten vaikkapa blogin kirjoittamisen, retkeilyvarusteiden selaamisen ja uusien vastamelukuulokkeiden ominaisuuksien tutkimisen. Mutta säntillinen opiskeleminen ei luonnistu.

Opiskelen toki koko ajan monenlaisia asioita, satunnaisesti ja mielenkiinnon mukaan ilman tavoitteita, mutta säntillinen ja tavoitteellinen opiskelu on itselleni niin kaukainen ja hatara muisto, että jo pääsykokeisiin lukeminen vaatisi opiskelua!

Olen yrittänyt nyt muutaman viikon valmistautua pääsykokeisiin. Yrittänyt. Keksin aina tekosyitä, miksi ei juuri nyt nappaa. Vaikka saan työkokemuksesta täydet mahdolliset pisteet ja en usko että haastattelunkaan perusteella droppaan, jännitän kirjallisia kokeita ja ennenkaikkea matematiikan osuutta niissä. Sisäänpääsy ei todellakaan ole varmaa, mutta en saa motivoitua itseäni tekemään töitä pääsykokeiden eteen. Sen tiedän, että jos sisään pääsen, niin opiskelen kyllä tavoitteellisesti!

Matematiikka ei ole minulle helppoa, enkä osaa prosenttilaskujakaan enää ilman laskinta. Jo lukiossa matikka oli minulle haastavaa ja muutaman kurssin sinnikkäällä työllä pitkän matikan valinneena selviydyinkin. Aika pian vaihdoin kuitenkin lyhyeen matematiikkaan, koska en jaksanut panostaa niin paljon. Jos nyt droppaan, niin täytyy varmasti hankkia joku preppauskurssi matematiikan osalta.

Pääsykokeiden suhteen kävi silti melkoinen mäihä, sillä tämän vuoden tradenomiopintojen pääsykokeiden ennakkomateriaali pitää sisällään mm. ”Leadership and passion at work” nimisen materiaalin. Ah, itselleni rakas, rakas ja tuttu aihe!

Pääsen sisään tai en, syksyllä aloitan opiskelut. Avoimen amk:n polkuopinnot eivät ole huono vaihtoehto, mutta silloin tosiaan vaihdan todennäköisesti alaa.

Opettelen tällä hetkellä myös mielenhallintaa ja tyytymistä olosuhteisiin. Työstä katosi ilo taannoisten muutoksien seurauksena. Ei ole helppoa siirtyä intohimoisesta ja sisäisen motivaation ohjaamasta työmoodista siihen, että käy vain työssä. Sitä olen nyt kuitenkin yrittänyt tehdä. Poisoppiminen ei ole helppoa.

Olen tyytynyt minulle määrättyihin tehtäviin ja iltavuoroihin. Hammasta purren ja ajoittain jopa välinpitämättömyydessä onnistuen olen nykyisen työtehtäväni hoitanut. Pitkän päälle näin ei voi tehdä, mutta nyt on pakko. Tämä on ihan paras mahdollisuus kirkastaa itselleni, mikä on innostuksen johtamisen merkitys. Ja sitä tietoa tulevaisuudessa varmasti tulen tarvitsemaan. Intuitio kertoo niin.

Opettelen parhaillaan myös kuuntelemaan uudestaan intuitiotani ja rohkeasti seuraamaan sitä.