Tartuin innolla Asta Raamin Älykäs intuitio -kirjaan. Suosittelen lämpimästi sitä sinullekin, jos itsesi kehittäminen kiehtoo tai jos teet esimerkiksi luovaa työtä.
Kirjassa on paljon hienoja esimerkkejä intuition käyttämisestä ja mielenkiintoista tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa. Tässä tekstissä paneudun kirjan sisältöön omasta vinkkelistäni.
Intuitio on meissä
Minua ilahduttaa, että tietoisuus intuitiosta on lisääntymässä, eikä sitä pidetä enää höpöhöpönä! Intuitiota tutkitaan ja sitä käyttävät hyödykseen mm. maailman parhaat neurokirurgit, bisnesgurut ja tutkijat.
Se on yksi luonnollisimmista kyvyistämme ja se löytyy ihan jokaiselta. Minulle intuitio on ollut aina luonnollista, mutta en ole aina ymmärtänyt etteivät välttämättä muut ihmiset ole sille yhtä auki.
Herkkyys ja intuitio
Olen kokenut intuition ajoittain raskaaksi ominaisuudeksi. Kirjan luettuani ymmärsin miksi. Herkät ihmiset saavat ympäristöstään paljon tietoa ja he ovatkin yleensä keskivertoa avoimempia intuitiolle.
”Joidenkin ihmisten intuitio toimii niin hyvin, että tiedon määrän rajoittaminen tai sulkeminen itsen ulkopuolelle on vaikeaa. Liiallinen herkkyys aiheuttaa ongelmia, sillä jatkuva avoinna oleminen on kuormittavaa.”
Asta Raami, Älykäs intuitio
Me erityisherkät ihmiset olemme usein myös visuaalisesti tarkkoja. Havaitsemme yksityiskohtia, joita muut eivät havaitse. Tutkimusten mukaan erityisherkkien kyky tarkkaan pohdintaan johtuu aivotoiminnasta; visuaalisen prosessoinnin alueilla on heillä enemmän neurologista yhteistoimintaa. Tällä on yhteys intuitioon.
Visuaalista lukutaitoa ja havainnointikykyä voi myös kehittää ja harjoittaa tietoisesti, eikä se ole vain erityisherkkien omaisuutta.
Mitä intuitio on?
Intuitio on tietämistä, jossa tieto saavutetaan kohteesta suoraan. Intuitioon liittyy vahva tunne varmuudesta, mutta kaikki se, mikä tuntuu meistä oikealta tai todelta ei ole aina intuitiota.
Caroline Myss, myöskin intuition mestari, jaottelee intuition kolmeen eri tyyppiin:
- eloonjäämiseen liittyvä intuitio
- oivaltamiseen liittyvä intuitio
- visionäärinen intuitio
Intuitiivisen tiedon vastakohta on abstrahoiva tieto. Abstrahoiva tieto saavutetaan tietoisen analysoivan ajatteluprosessin tuloksena. Intuitio eroaa myös impulsseista ja vaistosta, mutta on lähempänä eläinten päättelykykyä kuin looginen päättelykykymme.
Intuitio ei ole pelkästään tilaamatta tulevaa tietoa, vaan se on taito, jota voi kehittää.
Miten erottaa intuitio mielikuvituksesta?
Yksi selkeä erottava tekijä oman mielikuvituksen ja intuition välillä on se, että intuitiiviseen tietoon ei liity suoraan voimakkaita tunteita kuten pelkoa tai vihaa – sen viesti ei myöskään muutu.
Kun tietää jotain intuitiivisesti, olo on selkeä ja sisäisesti laajeneva. Pelko voi sekoittua intuitioon loogisen päättelyn myötä, kun iskee epävarmuus tiedon oikeellisuudesta. Pelon tunne kääntää meitä sisäänpäin, supistaa. Intuitio voi kuitenkin palata uudestaan tietoisuuteen, eikä se ole muuttunut miksikään. Sen sijaan mielikuvituksen tuotetta voi jalostaa ja jatko kehittää oman mielen mukaan.
Pelko ja eletyn elämän kokemukset voivat vääristää tulkintojamme. Keho viestii omalla tavallaan, milloin ollaan intuition kanssa tekemisissä. Miten juuri sinun kehosi tästä kertoo, siitä saat varmuuden vain tutkimalla ja harjoittelemalla.
Informaatio jota keho ja mieli lähettää tai vastaanottaa, on hienoviritteistä. Kyky hiljentyä ja rauhoittaa ajatusmylly auttaa meitä intuitiivisen tiedon kanssa. Mielen tasapaino ja kokonaisvaltainen hyvinvointi edistävät siis myös intuition kehittymistä. Meditaatiosta tai Mindfulnessista voi löytyä apu mielen tasapainottamiseen.
Miten käy intuition teknologian ylivallan alla?
Kehon hienovaraisten signaalien tunnistamisen opetteleminen on tärkeää. Se vaatii rohkeutta tutustua itseensä ja viettää aikaa informaatiohulinan ulkopuolella. Riippuvuussuhteet päihteisiin, viihteeseen tai vaikkapa teknologiaan, voivat häiritä intuition toimintaa.
Toisaalta on myös kehitetty sovelluksia ja laitteita, joilla voidaan helpottaa kehon tilojen tunnistamista ja jopa hakkeroida tietoisuutta. Esimerkiksi Mikey Siegel, entinen NASA:n insinööri, tutkii ja kehittää teknologiaa, joka avustaa valaistuskokemuksen aikaansaamisessa.
Valaistumiskokemukseksi nimitetään tilaa, jossa ihminen irtautuu kaikista kuormittavista tunnesidoksistaan ja sulautuu äärettömään valoon ja eheyteen.
Asta Raami, Älykäs intuitio
Kehoa, aivoja, hengitystä ja sydäntä mittaamalla saadaan aikaan dataa, joka voidaan visualisoida. Siegelin mukaan ihmisen on näin helpompi ymmärtää oman toiminnan yhteys kehon tilaan, oppia tulkitsemaan signaaleja tai vaikuttamaan kehon tilaan esimerkiksi hengitystä apuna käyttäen.
Intuitio vaatii rohkeutta
Älykkään intuition käyttö ei ole vain kykyä lukea tilanteita, vaan myös rohkeutta toimia intuition mukaan. Minulla on useita kokemuksia, joissa intuitiivisesti olen tiennyt itseni ja tulevaisuuteni kannalta ikäviä asioita tietyistä ihmisistä ja tilanteista, mutta en syystä tai toisesta ole halunnut uskoa sisäistä tietoani. Maksan siitä kallista hintaa.
On turha syyttää itseämme tilanteista, joissa emme luottaneet intuitioon. Joskus asioiden merkitys käy ilmi myöhemmin. Aina emme toki myöskään saa kaipaamaamme vahvistusta asioiden yhteyksiin ja merkityksiin. Sen suuren kuvan näkee vasta kun elämä on ohi, jos sittenkään.
Intuition kuuntelemisesta ei koskaan seuraa ongelmia, vaikka joskus se voi saada aikaan suurenkin myllerryksen mieleen. Mitä jos intuitio käskee toimia loogisen päättelykyvyn vastaisesti ja esimerkiksi hypätä tyhjän päälle ja jättää parisuhde tai työ?
Tähän liittyen löysin kirjasta älyttömän hienon viisauden ja jaan sen tässä sinullekin:
”Jotta siemenestä voisi puhjeta verso, on sen kuoren ensin haurastuttava ja hajottava. Vähän aikaa voi näyttää siltä, että ympärillä on vain rikkoontunutta, lahoa ja mädäntynyttä, mutta hetken päästä valoon versoo uusi, täydellisen eheä ja heleänvihreä silmu. Mitä suurempaan sontakasaan siemen tipahtaa, sitä enemmän kasvi saa voimaa kasvaa”
Asta Raami, Älykäs intuitio
Intuitiota voi kehittää
Haluaisitko oppia valjastamaan intuition hyötykäyttöön? Iloisia uutisia sinulle, intuitiota voi tosiaan kehittää. Yleensä ongelmiin löytyy paras ratkaisu intuitiivisesti ja se ei tapahdu silloin, kun yrittää tietoisesti ratkaista jonkin ongelmatilanteen.
Minkälaisissa tilanteissa yleensä saat parhaat ja toimivat ideat aikaiseksi? Jos saat keho-mieli-yhteyden toimimaan juoksulenkillä, lähde lenkille kun sinun pitää ratkaista joku ongelma. Joidenkin tutkimusten mukaan hikiliikunta virittää aivot vastaanottavaiseksi. Tai jos kohdallasi kutominen toimii hyvin, kudo!
Voit myös kehittää itselleen aikarajoitteisen luovuustilan, jonka aikana ikään kuin tilaa itseltään ratkaisun. Jos sinun pitäisi vaikkapa keksiä joku loistava kulma uuteen blogikirjoitukseen, älä yritä keksiä sitä. Tilaa ratkaisu ja ala vaikka kutomaan. Aseta kellosta aikaraja esimerkiksi 30 minuuttia, jonka ajan saat keskittyä kutomiseen flow:n kanssa ja todennäköisesti saat ratkaistua tuon blogitekstin kulmankin siinä samalla. Kun mieli saa selkeän tavoitteen, se alkaa intuitiivisesti pyrkiä kohti ratkaisun löytämistä.
Jokaisella on omat keinot kehittää omaa intuitiotaan. Kursseilla, varsinkaan, jos ne perustuvat jonkun toisen metodeihin, ei tätä voi oppia. Älykäs intuitio kehittyy vain intuitiokykyä harjoittamalla, korostaa Asta Raami.
Intuitio on mielemme ”primitiivinen saalistaja”, kuten Asta Raami sitä kirjassaan hauskasti kutsuu, joka havainnoi äärimmäisen tehokkaasti kaikkea.
Kehittääksemme intuitiota, meidän tulee paitsi hoitaa mieltämme, harjoittaa huomiokykyämme ja kykyä suunnata sitä. Sen lisäksi meidän tulee kehittää kykyä erotella signaaleja toisistaan ja löytää merkityksellinen tieto. Lisäksi meidän tulee vielä rohkaistua arvostamaan tuota primitiivistä mieltämme.
Mielen lisäksi kannattaa kuitenkin harjoittaa myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ja vaalia sydämen viisautta. Intuition ja sydämen yhteydestä kirjoittelin aikaisemmassa postauksessa.
Kirjasuositus: Asta Raami, Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä, S&S 2016
.
Dare to be lightneer 