Jo toisena vuonna peräkkäin Serlachiuksen Gösta-museosta kotiin päin paluumatkalla pysähdyimme nauttimaan ateriaa Jämsänkosken sympaattiselle Vanhalle Myllylle.
Vanha Mylly sijaitsee kauniilla paikalla kosken partaalla ja hyvällä kelillä kannattaakin suunata syömään ulkotiloihin – ei sisätiloissakaan tosin mitään valittamista ole.
Vanha Mylly on avattu ensimmäisen kerran ruokaravintolana jo vuonna 1969. Mahtavaa, että se on edelleen ravintolakäytössä, sillä tällaisiin rakennuksiin ei juuri muuten pääse sisälle.
Tykkään siitä, että vanhat rakennukset otetaan hyötykäyttöön ja pidetään näin kunnossa tulevillekin sukupolville. Eihän tällaisia vanhoja myllyrakennuksia enää tule!
Muutama sana vielä ruokapuolesta.
Hyvällä kelillä saattaa olla, että tilausta joutuu vähän odottelemaan, mutta tällä kertaa huono keli oli puolellamme. Tosin kelistä huolimatta porukkaa jälkeemme alkoi tulla perjantai-iltaa viettämään ihan kiitettävää tahtia.
Vanhan Myllyn hampurilaiset ovat ihan loistavia ja erittäin täyttäviä. Sämpylä oli paikan päällä tehtyä spelttibriossia ja liha listan mukaan lähituotettua.
Ruokalista näytti muutenkin kiinnostavalta, ja joku kerta vielä maistamme niitä maksapihvejä. Tällä kertaa voiton kuitenkin vei toistamiseen talon hampparit!
Dare to be lightneer 