
Matkalla Keski- tai Pohjois-Suomeen, poikkeamme usein kahville Jyväskylään Wilhelmiinan Konditoriaan, joka sijaitsee Asemakadulla Nikolainkulmassa.
Siitä on tullut yksi lempparikahviloistani lyhyen ajan sisällä.

Tuo ihana roosa linnamainen rakennus on avannut ensimmäistä kertaa ovet rakennuttajansa Nikolai Wahlgrenin ravintolana ja hotellina vuoden 1899 tietämissä.
Nykypäivän matkustavaisille kahvila on myös sinänsä helposti saavutettavissa, motarilta sujauttaa auton kanssa helposti läheiselle parkkialueelle, josta on lyhyt jaloittelumatka kahvilaan – mikä tekee autossa istumisen jälkeen keholle hyvää.
Hieman ongelmaksi meidän kannalta on osoittautunut sen aukioloajat, koska se sulkee sunnuntaisin ovensa jo klo 18.

Olemme yleensä nauttineet cappuccinoa ja jotain makeaa, koska paikan sijainti ja tarjonta on kannaltamme ihanteellinen. Makeiden valikoima on kerrassaan aivan loistava makeasta pitäville!
Aamiaisbuffet vaikuttaa myös herkulliselta ja ehkä tulemme senkin vielä joku kerta nauttimaan, mikäli olemme liikkeellä tavanomaista aikaisemmin. Tarjolla on myös smoothieita ja kattava valikoima suolaista pikkusyötävää.
Wilhelmiinaan meitä ajattaa kahvin ja kakkujen lisäksi interiööri. Sielu lepää näissä huoneissa.

On mahtavaa voida poiketa matkan varrella kauniisti sisustetussa kahvilassa sen sijaan, että hörppäisi kahvinsa kaiken maailman ”aapeeseiden” likaisessa ja sekavassa hälinässä.
Ajaessa pitkää matkaa harmittaa joka kerta, kun näkee, miten ketjuhuoltoasemat ovat näivettäneet tienvarsien persoonalliset kahvila- ja lounaspaikat lähes täysin.
Vastaiskuksi pyrin välttämään kyseisiä ketjupaikkoja niin hyvin, kuin suinkin kykenen ja käyttämään sen sijaan yrittäjävetoisia paikkoja.
Onneksi meitä on muitakin, jotka ajattelevat tätä näin.


Wilhelmiinan Konditoria vaikuttaa olevan myös paikallisten suosiossa, sillä siellä on aina ollut väkeä mukavasti – usein myös palaveeraamassa.
Kabinetit vetävät puoleensa ihmisiä, mutta hyvällä tuurilla sieltä löytää itselleenkin rauhallisen huoneen nauttiakseen rauhasta ja herkullisista kakuista.
Tällä kertaa nautimme kakkukahvimme pyöreän pöydän ääressä rauhallisessa perähuoneessa. Valitsimme kakkuvitriinistä ihanaa mokka-raparperi-kakkua, joka ikävä kyllä ei ole jäämässä kahvilan valikoimaan. En tiedä, oliko tämä kakku jopa ainut laatuaan, mutta jos satut poikkeamaan Wilhelmiinan Konditoriasssa iske tähän hakkuun kiinni, mikäli sitä vielä sattuu vitriinissä olemaan. Se oli tai-vaal-lis-ta!