Mökkiretki

Siitä tuntui olevan jo aivan liian pitkä aika, kun olimme ehtineet mökille. Mökki kun ei ole ihan sellaisella pikaisesti iltasella piipahdettavassa sijainnissa.

Viime viikonloppuna näytti kalenterissa tilanne siltä, että pystyimme vihdoin suunnittelemaan mökkireissua siihen.

Sähkötön mökki keskellä ei mitään ei välttämättä ole houkuttelevin vaihtoehto koleana syysviikonloppuna, mutta meille se oli tässä kohtaa enemmän kuin luksusta.

Ainoa häiriötekijä oli tyytymätön ja ilmeisesti täysikuusta häiriintyvä kissani, joka valitti läpi yön, kuten se oli valittanut jo useampana päivänä ennen sitä.

Ehdotin jo kissan jättämistä syötiksi sudelle, tosin leikilläni tietenkin (noh…). Tosipuheessa alueella liikkuu oikeita susia, eivätkä kuuleman mukaan aivan viattomilla retkillä pihapiireissä ole olleet. Mökkirannassa pesii myös maakotkia, jollainen olisi kyllä huikea nähdä ihan luonnossa.

Töiden ja minun opiskeluiden aloittamisen johdosta syksy on tähän asti ollut kiireinen ja melkoisesti voimavaroja kuluttavakin. Mökkiviikonloppu keskellä ei mitään tarjosi loistavat puitteet palautumiseen.

Myöhäinen sauna, kiireettömyys, aikatauluttomuus ja oleminen kahdestaan ihanassa hiljaisuudessa tuli enemmän kuin tarpeeseen. Keho, mieli ja sielu virkistyivät.

Ajatuksissa olleen luontopoluista nauttimisen jätimme väliin väsymyksen ja aikataulujen vuoksi, mutta lähimetsässä sentään poikkesimme.

Näillä eväin kohti syksyä! Kirjoittelen opiskelukuulumisista lähiaikoina.