*Julkaistu alunperin Rinkkaputki-blogissa 8.9.2017 *
Olen jo pitkään haaveillut yhdistää kaksi rakasta harrastustani, eli patikoinnin ja joogan. Jooga metsässä on minusta ajatuksena jotain ihan käsittämättömän hienoa.
En siis epäillyt hetkeäkään tarttua kiinni tilaisuuteen, kun näin Studio Rauhan Facebook-sivuilla ilmoituksen joogaretkestä luonnon helmaan.
Olen käynyt aikaisemmin metsässä ohjatuilla meditaatioretkillä, joista mieleenpainuvin oli varmasti pitkä rumpumeditaatio korkealla kallionreunalla sijaitsevalla mäntymetsäkankaalla. Joogaa en kuitenkaan ollut aikaisemmin metsässä harjoittanut.
Luvassa oli patikointia, joogaa, evästelyä ja yrtteihin tutustumista Lapakiston luonnonsuojelualueella.
Retken oppaina toimivat Janka Lehikoinen ja Niko Laaksonen ja kyseessä oli heidän näyttötilaisuutensa. He opiskelevat erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa Hyrialla. Näyttötilaisuuden arvioija Ari kulki myös ryhmämme mukana.
Meitä oli siis reilu kymmenen ihmistä reppuinemme ja mattoinemme Lapakiston alaparkkipaikalla odottamassa liikkeelle lähtöä.
Totesimme heti alkuun parkkipaikkojen olevan aikalailla täynnä, joten jännitimme ehkä hieman kuinka sopisimme joogamattoinemme Sammaliston laavun ympäristöön. Ainakin minua tämä jännitti, sillä tiedän että Sammaliston laavu on alueen suosituimpia tulipaikkoja.
Sammaliston laavu
Niko oli mennyt laavulle jo etukäteen valmistelemaan yrttiteetä ja muutaman kilometrin taivallettuamme olimme siellä mekin.
Pienen juomatauon jälkeen käärimme matot auki ja levitimme ne laavun ympärillä olevalle tasanteille. Mitä nyt isoimmat kävyt ja kivenmurikat ensin alta pyyhkäisimme pois. Loppurentoutus käpy selän alla kun ei välttämättä ollut tavoitteena.
Teimme pienen avaavan joogasarjan ja lopuksi meditoimme tuulta kuunnellen.
Olihan se ihanaa, kuten ounastelinkin. Tosin minua hieman häiritsi ohikulkijat ja laavulle parkkeeranneen perheen mekastus. Jos joogaa haluaa metsässä harjoittaa, kannattaa varmasti paikkavalintaa miettiä myös rauhan ja hiljaisuuden kannalta.
Joogan jälkeen vuorossa oli evästely
Nautimme samalla Nikon keräämistä yrteistä tehtyä teetä ja kuulimme mielenkiintoisia juttuja yrttien keräämiseen ja käyttöön liittyen. Samalla kerrattiin hieman jokamiehenoikeuksia.
Eväiden jälkeen käärimme matot kasaan ja jatkoimme vielä patikointia Kalliojärven suuntaan ja Kalliojärven laavulta takaisin kohti Sammalistoa ja Lapakiston syrjää pitkin parkkipaikalle.
Välillä pysähtelimme keräämään ja ihmettelemään sieniä ja muita kasveja. Marjojen ja sienien kerääminen alueella on sallittua, mutta yöpyä siellä ei saa.
Alueella on paljon huollettuja tulipaikkoja, joissa voi evästellä ja tiedän kyllä ihmisten myös yöpyneen laavuilla.
Ehdimme toki myös halata puita!
Tiesitkö sinä, että jos männyn pinnalla on kilpikaarnaa, sen ikä on noin sadan vuoden huntturoilla? Minä en tiennyt. Vaikka jonkin verran yrteistä ja kasveista tiedänkin, opin retkellä paljon uutta asiaa.
Jooga ja yrttitietous sopii hyvin yhteen, sillä moni joogaa harrastava herkistyy kuuntelemaan elimistönsä viestejä ja siirtyy hoitamaan kehoa mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin. Moni ei esimerkiksi pysty enää joogan aloitettuaan juomaan kahvia ja yrttiteet ovatkin joogaa harrastavien suosiossa.
Yrteillä voi hoitaa monia vaivoja ja esimerkiksi mesiangervossa on salisylaatteja, jota käytetään myös kipulääkkeissä. Miltä kuulostaisi mesiangervotee pidemmän vaelluksen luonnonmukaisena kipurohtona?
Ilman asiaan perehtymistä ei kuitenkaan kannata lähteä yrttejä keräämään, sillä kaikki vihreä ei todellakaan ole terveellistä sisäisesti nautittuna, tästä Niko vielä muistutti erikseen ryhmäläisiä.
Meillä oli huippupäivä metsässä ja konsepti oli mielestäni ihan loistava.
Ehkäpä tuosta on tulossa vielä myytävä palvelu, joten olkaahan kuulolla, mikäli tämän kaltainen kombo kiinnostaa.
Dare to be lightneer 