Lähiseuturetkeily sopii maailmankuvaani: se on ekologista ja vaivatonta.
Melko uutena lahtelaisena olen ilokseni löytänyt jo monet lähiseudun retkikohteet ja luontopolut.
Tällä hetkellä resurssit ei riitä pitkiin vaelluksiin, saati edes lähteäkseni kauemmas päivä- tai yönyliretkille. Sitäkin suuremmalla ilolla siis tallaan lähiseudun luontopolkuja ja samalla opettelen tuntemaan asuinseutuani. Kuten esimerkiksi lähisuota.
Juttu on julkaistu alunperin Rinkkaputki -blogissa 13.7.2018
Suo luontoretkikohteena
Pohjoisen kasvattina suo luontoretken kohteena sekä kiinnosti että ei kiinnostanut. Suothan ovat tylsiä, valtavan märkiä hetteikköjä kera miljoonan hyttysen ja mäkäräisen, ush!
Jonkinlainen suokaipuu saattoi iskeä eräänä aurinkoisena iltana kun otin pyörän alleni ja lähdin seikkailemaan halki lähiseudun tuntemattomien nurkkien tähtäimenäni juurikin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Linnaistensuo.
Näinkin pienellä retkellä, lihasvoimin liikkuessa, voi lähiseutu ja samalla mieli avartua. Annen tavoin myös minulla on tapana mennä luontoon, kun kaipaan terapiaa. Eri vuodenaikoina suo tarjoaa aina erilaisen tuoksu- ja äänimaiseman, siihen ei voi kyllästyä.
Suosittelen ehdottomasti suoterapiaa!
Faktaa Linnaistensuosta
Linnaistensuo on osa Euroopan Unionin Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Se rauhoitettiin jo 80-luvulla kun tajuttiin, että lähes kaikki alueen harvalukuisista soista oli ojitettu metsätalouskäyttöön. Jälkiä ojituksista näkyy vieläkin Linnaistensuolla, mutta se saatiin kuitenkin pelastettua ja nyt ilonamme on n. 200 hehtaaria hämäläistä suomaisemaa.
Onneksi, sillä jotenkin käsittämättömällä tavalla sitä suunniteltiin myös lahtelaisten kaatopaikaksi!
Suolle pääsee Kujalasta Korvenrannantieltä tai Ilolantieltä ja molemmissa päissä on parkkitilaa muutamille autoille. Rengasreittiä ei Linnaistensuolla ole, vaan vajaan 2 km mittaiset pitkospuut on kuljettava ees sun taas, mikäli kulkuneuvolleen haluaa takaisin.
Kuntoiluliikunta on suolla kielletty, joten jätetään pyörät kuitenkin parkkipaikalle. Suojuoksuakaan varten ei siis kannata Linnaisten suolle suunnata.
Millä varusteilla kannattaa varautua?
Ainakin kuivana alkukesänä 2018 suolla pärjäsi hyvin lenkkareilla, eikä hyttysistäkään suuremmin kiusaa ollut Ilolantien pään kosteaa metsikköä lukuun ottamatta.
Tuo kostea metsikkö saa muuten mielikuvituksen laukkaamaan ja odotin hetkenä minä hyvänsä pitkospuiden alta vedestä pilkistävän Sméagolinin piilottaman Déagolin. Jos liikut yksin, kannattaa ehkä jättää mielikuvitus kotiin.
Pitkospuut ovat hyväkuntoiset, mutta kovin märkänä aikana kannattaa lähteä liikenteeseen saappaiden kera.
Mitä alueella pitää huomioida?
Marjastus ja metsästys alueella on sallittu, mutta muuten kasvillisuutta ei saa vaurioittaa tai eläimiä häiritä. Rauhoitusmääräykset löytyy esimerkiksi Lahden seudun luonto -sivustolta.
Harmikseni havaitsin retkelläni, että joku oli päästänyt koiransa muhjuamaan ja temmeltämään suohon paikalle, jossa kasvaa kihokki! Toivottavasti kasvi ei tästä loukkaantunut, sillä lihansyöjäkasvin bongaaminen on ainakin minun ja jälkeläiseni suosikkihomma tuolla retkeillessämme.
Suosittelenkin kohdetta erityisesti lapsiperheille.
Myös suon itäpuolella kohoava Linnaistenmäki herättää mielikuvituksen, sillä siellä on todennäköisesti sijainnut muinaislinna tai ainakin keskeneräiseksi jäänyt sellainen.
Alueella on opastauluja, joissa kerrotaan mielenkiintoisella tavalla suosta, sen eläimistä ja kasveista. Minusta on ihan huikeaa, että suolta löytyy 15 eri suotyyppiä niinkin pieneltä alalta. Linnaistensuolta voi bongata useita eri perhoslajeja, linnuista olen bongannut ainakin korppeja, kurkia ja taivaanvuohia sekä nisäkkäistä jäniksiä, kettuja, kärppiä ja lumikkoja. Liito-oravankin alueella saattaa hyvällä tuurilla nähdä.
Noin puolivälissä pitkospuita löytyy evästykselle varattu levike. Kannattaa siis väsätä eväsleivät ja kaakaot mukaan. Mikäs siinä on eväitä nauttiessa lähes kaupungin keskustassa ja kuitenkin ihan suolla, korpin raakuntaa kuunnellen ja suopursun tuoksu ympärillä leijuen.
Ja muistakaa, ei eväsroskia luontoon! Ei varsinkaan hitaasti uusiutuvalle suolle.
Dare to be lightneer 