Onko parempaa keinoa louhia ajatuksiin uusia näkökulmia kuin lähteä patikoimaan uudelle luontopolulle? Allekirjoittaneella ainakin jalkojen tahdittama aivojumppa toimii!

Lähiseudun poluista Porvoonjoen luontopolku valikoitui kohteeksi eräänä harmaana alkukesän päivänä. Hapenottokykyni oli ollut hieman vajaa koko loppukevään, joten tasaisehko maasto houkutti.

Hengitysvaikeuksien takaa paljastui rautavarastojen raju vaje. Vinkiksi etenkin kaikille naisihmisille, joilla omituinen uupumus, korkea leposyke, sydämen sytkyttely ja hapenottokyvyn heikentyminen vaivaavat, kannattaa tsekkauttaa ferritiiniarvot!

Juttu on julkaistu alunperin Rinkkaputki-blogissa 20.07.2018

Stressi, raskas liikunta, kasvivoittoinen ruoka ja hikoilu kuluttaa rauta-arvoja, joten veikkaan, että tämä voi koskea muitakin retkeilijöitä.

Ristolan muinainen asuinpaikka

Porvoonjoen luontopolun varrella on mm. Ristolan muinainen asuinpaikka, joka on – ei Rautakautinen – vaan jopa kivikaudelta! Kaivauksissa alueelta on löytynyt luiden palasia, joille tehty radiohiiliajoitus paikantuu aina niinkin kauas kuin 8000 eaa.

Olin kuullut Ristolan asuinpaikasta ja Porvoonjoen luontopolusta jo aikaisemmin, mutta jostain syystä ihan tarkkaa tietoa tuosta n.  4,5 km pituisen luontopolun alku- ja päätepisteistä ei helposti löytynyt, enkä oletetuilla lähtöalueilla ihan helposti bongannut myöskään opasteita.

• 

• 

• 

Porvoonjoen luontopolun lähtöpiste

Nimestään huolimatta kun tuo polku ei ihan vaan yksiselitteisesti seuraa Porvoonjokea, vaan se kulkee pitkiä pätkiä hiekkateillä, metsäpoluilla ja pyörätiellä Uuden Orimattilantien vierellä. Paikansin polun netistä löytyvän kartan avulla.

Polun toisen pään löytää Kärkkäisen takaa menevältä Miekkiöntieltä.

Oikealla puolella ennen Porvoonjokea ylittävää siltaa näkyy pieni niitty, jossa seisoo pieni ilmeisesti sähkökeskus. Sen edessä on muutaman auton kokoinen hiekkakenttä, mutta en uskalla sanoa saako siihen autoa parkkeerata. Kieltoa en bongannut.

Polun alussa on opastaulu ja sen vierellä pieni ojan ylittävä silta, josta polulle pääsee. Polku on paikoitellen todella huonosti merkitty ja merkintöjä löytyy vieläpä monta eri lajia. Minulle jäi mielikuva, että polku ei ole viime vuosina ollut kovin hyvällä hoidolla.

Alkumatka kulkee peltojen reunaa ja Porvoonjokea mukaillen, joten eksymään siellä ei pääse.

• 

• 

Kvartsilouhos ja satumetsä

Peltoalueen jälkeen siirrytään Ristolan muinaiselle asuinalueelle ja aidatulle lampaiden laidunmaalle. Se sijaitsee aivan Jokimaan Raviradan läheisyydessä.

Aidatulle alueelle ei saa viedä koiria, joten kannattaakin jättää koiraseuralaiset kotiin.

Laitumelta hypätään Vanhan Orimattilantien ylittämisen jälkeen pyörätielle, josta löytyy Ristolan muinaisten asukkaiden kvartsilouhos. Se on helppo bongata opastaulun ja aitauksen vuoksi.

Pyörätieltä sukelletaan yllättävän jylhään metsään juuri ennen Porvoonjoen ylittävää siltaa. Tieltä katsottaessa ei uskoisi, millainen metsä tien vierellä on. Vaikka tämä seuraava osuus ei kulje jokivartta pitkin, suosittelen kulkemaan merkityn polun läpi, sillä metsässä on liki satumainen tunnelma. Ikävä kyllä se on myös liian lähellä asutusta ja ilmeisesti läpikulkupolku, koska siellä oli aika paljon kaikenlaista eväsroskaa.

• 

• 

Luontopolun toinen pää tai alkupiste

Polku päättyy Ulaaninkadun varrella sijaitsevan koirien ulkoilutusaitauksen lähelle. Aitauksen luona on isohko parkkialue, jonne auton voisi myös jättää. Melkein suosittelenkin lähtemään liikkeelle sieltä käsin, etenkin jos paikalle saapuu autolla.

Tällä viimeisellä (tai ensimmäisellä, jos lähdet täältä liikkeelle) osuudella polun merkintöjä joutuu todella bongailemaan, sillä puissa olevat keltaiset ympyrämerkinnät ovat osin oksien takana ja haalistuneita. Välillä täytyy sukeltaa rivitalojen takapihoille, mikä ei millään näyttäisi luontopolun jatkolta, mutta lopulta kuitenkin paljastuu siksi.

Kenelle polku sopii?

Porvoonjoen luontopolku on suhteellisen helppokulkuista muutamaa mäkeä lukuunottamatta. Liikuntaesteisille se ei ole saavutettavissa maastossa olevien juurakoiden, mäkien ja ylitettävien aitausten vuoksi.

Maasto on pääosin kuivaa ja jokikin ylitetään sitoja pitkin. Polku kulkee kuitenkin heinikkoisten alueiden läpi ja pellon reunalla, joten suosittelen tukevia, ulkoiluun tarkoitettuja kenkiä ja pitkälahkeisia housuja päälle.

Polku sopii hyvin lastenkin kuljettavaksi ja sieltä löytyy paljonkin mielikuvitusta kutkuttavia kohtia. Reitin varrella ei ole tosin oikein sopivia eväspaikkoja, ellei sitten Ristolan asuinpaikan ja peltojen välisellä taukopakkaa lasketa sellaiseksi. Penkkejä ja pöytää sieltä ei löydy, mutta tasainen alue kylläkin.

Kiinnostaako sinua tallaiset lyhyemmät luontopolut urbaanissa  ympäristössä?