Yin Yang ja blogiskenet

Kirjoitan blogiin, koska pidän siitä, millaisia jälkiä se jättää minuun — minussa ja minusta. Se on tavallaan terapiaa, mutta haluan myös jakaa oivalluksiani ja valo-ajatuksia. Haluan tuoda lohtua ja olla rohkaiseva esimerkki siitä, että vaikeistakin kokemuksista voi selviytyä.

Minun missioni on löytää balanssi, aito hyvä olo ja tyytyväisyys elämään sekä vuorovaikutteinen yhteisö, jossa voi jakaa näkemyksiä ja tapaa kokea ympäröivä maailma, jonka ensisijaisesti en koe olevan katastrofeja, katkeruutta, vihaa, pettymyksiä ja ylemmyydentuntoista, kriittistä suhtautumista ihan kaikkeen — millaisena maailma tänä päivänä näyttäytyy eri medioiden välityksellä.

Elämän vääryyksien kieltäminen ei kuulu missiooni, vaan katseen kohdistaminen siihen pieneen ihanaan elämään, johon meillä on oikeus kaikesta ympäristössämme pyörivästä vääryydestä huolimatta.

Minä näen kauneutta rumuudessa ja toivoa katastrofin keskellä. Se on mielestäni ja kokemukseni perusteella ihmisen ehdoton oikeus ja velvollisuus niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa. Ahdistus ja katkeruus voivat olla luonnollisia seurauksia koettelemusten keskellä ja niiden jälkeen; ne voivat olla jopa voimavara hetken aikaa. Mutta vain sen hetken, kun sitä energiaa tarvitsee tomeroitumiseen.

On surullista, että yleisesti tuntuu olevan hyväksytympää olla katkera ja masentunut ja että se koetaan jopa mielenkiintoisemmaksi ja tutummaksi liittoutua, kuin Iloon ja Valoon suuntautuminen, jota taas pidetään epärehellisyytenä ja ”itsensä ylentämisenä”. Tämä on joskus pistänyt silmään blogeja selatessani. Kyllä, olen saanut itsekinjoskus sellaista palautetta, tosin ihan arkisessa elämässäni; Positiivisuus on teeskentelyä ja itsensä ylentämistä.

On kummalllista, että ”sallitumpaa” on kirjoittaa epäonnesta, katastrofeista ja negatiivisista ajatuksista kuin siitä, että on selviytynyt niistä. Tälläisen yhteisöllisen voiman kyllä kykenen ymmärtämään, kun ajattelen asiaa Caroline Myssin ”haavakieli” -teorian kautta. Ihmettelen vain sitä, miten ihmiset ovat niin sokeita tälläiselle dynamiikalle ja sen perimmäisille motiiveille.

Hyvän elämän -keitokseen sopii hyvin ajatus Yin ja Yang -teoriasta. Tasapainoon tarvitaan vastavoimia sopivassa suhteessa; iloa, valoa, surua, pimeyttä, keveyttä ja raskautta, kylmää ja kuumaa. Jos antaa jollekin voimalle vallan, syntyy epätasapainoa, joka johtaa sairauteen ja on epänormaali, alati kasvavassa määrin oleva epätyydyttävä tila.

Selviytymisen voima löytyy meidän kaikkien henkisesti terveiden ihmisten sisältä ja se pitää valjastaa käyttöön. Ne, joilla ei ole potentiaalia ottaa tuota voimaa käyttöön, on syytä suojata. Siipirikkonakin voi elää antoisan elämän. Ei jokaisesta tarvitse tulla sankaria.

Haluan kuitenkin kohdistaa huomion siihen, siihen, että meillä on piilevinä ominaisuuksina voimavaroja, joiden avulla selviämme vaikeuksista ja jopa pääsemme niiden avulla elämässämme eteenpäin. Itse olen löytänyt tukea, inspiraatiota ja lisää voimaa lukiessani positiivisesti elämään ja sen haasteisiin suhtautuvien ihmisten kirjoituksia. Kiitos siitä ihan jokaiselle, joka välittää siitä, millaisena arkemme näyttäytyy ja millaista energiaa siinä kukakin vaalii!

Oman elämäntyytyväisyyden ja elämänluottamuksen vuoksi meidän on syytä nähdä tarinamme sankari- ja selviytymistarinana!