Henkisyys- ja hyvinvointibisneksen pimeä puoli

Olen kaivannut yhteisöä, johon voisin tuntea kuuluvani. Sellaista iloon ja valoon pohjautuvaa, hyväksyvää ja hyvää tekevää.

Olen ollut tuntosarvet pystyssä niin uskontojen kuin joogasuuntauksienkin suhteen. Henkisyys ja mystiikka ovat minulle tärkeitä. Kaipaan samanhenkisiä ihmisiä, koska tunnen usein vierautta tässä kaupallisuuden, ulkonäkökeskeisyyden ja oman edun tavoittelun kyllästämässä yhteiskunnassa.

Uskonnoissa minua kuitenkin kiusaa dogmaattisuus ja se, ettei se ydinsanoma lopulta tarkoita mitään, kun ihmiset pistävät aivonsa narikkaan ja lakkaavat ajattelemasta omilla aivoillaan uskonnon edessä.

Olin pitkälle aikuisikään suorastaan uskontovastainen johtuen lapsuuden ja nuoruuden elinpiiriä ympäröineestä ja rajanneesta uskonlahkosta. Tänään olen suvaitsevampi, mutta ikävä kyllä uskonnot eivät tarjoa minulle sitä, mitä kaipaan.

Rakkauteni jooga

Rakastan joogaa ja siihen liittyvää henkisyyttä. Minulle on kertynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kokemusta monenlaisista jooga- ja hyvinvointialan kursseista, workshopeista ja yhteisöistä. Niissä on useimmiten todella hyvä energia ja ihmisten välillä uskomattoman voimaannuttavia kohtaamisia.

Kundaliinijooga on minulle läheisin joogamuoto, koska se on dynaamista, mutta samalla siihen yhdistyy henkinen puoli, meditaatiot, mantralaulut ja joskus aika yllättävätkin jutut, jotka haastavat pragmaattista ja skeptistä puoltani. Henkinen ja henkisestä kasvusta kiinnostunut ihminen voi todellakin olla myös skeptinen. Minä soisin sen kaikille.

Kundaliinijoogakaan ei ole silti minulle sellainen koti, jota etsin. Onneksi sitä voi harjoittaa, vaikka ei liittyisikään syvemmälle sen toimintaan. Harkitsin joskus ohjaajakoulutukseen lähtemistä, mutta se on toistaiseksi jäänyt, koska en pysty hyppäämään niin syvälle kuin se mielestäni vaatisi.

Joogaa harrastavat ihmiset ovat pääsääntöisesti ihania, minunlaisia. Valon ihmisiä. Ihmisiä, joille henkisyys ja mystiikka tai mysteerit eivät ole kirosana. Joillakin se toki menee sitten sen minun piilevän sisäisen insinöörini mielestä liiallisuuksiin. Enkelipallo- ja yksisarvisjutut kun ei tosiaan resonoi minulle.

Joogapiireissäkin minua harmittaa se, että joskus ihmiset ryhmässä pistävät aivot narikkaan ja ripustautuvat dogmeihin, guruihin ja höpöhöpöteorioihin. Vaikka mikä minä olen mitään höpöhöpöksi tuomitsemaan, hörhö ihminen itsekin.

Kestääkö jooga kritiikin?

Joogan parissa pyöriville, näin minusta tuntuu, ei joogaa ja sen sivuilmiöitä – kuten guruilmiötä – saa kritisoida, ja se kaventaa niin vuorovaikutusta kuin ihmisenä tai yhteisönä kasvuakin ihan helkkaristi!

Minusta olisi tervettä tarkastella ilmiöitä ja sen kehityssuuntia analyyttisesti ja kriittisesti. Ainakin sen jälkeen voi seisoa asiansa takana suoraselkäisesti, kun on käynyt läpi sen reunat ja argumentit.

Olinkin ilahtunut kun Maailmanpuu -podcastin uusin jakso ilmestyi otsikolla ”Gurujen rikokset”. Suosittelen kuuntelemaan sen, jos joogaat tai olet kiinnostunut joogasta ja henkisistä asioista.

Setti oli todella painavaa asiaa ja selitti minulle paljon yksinään tekemiäni kiusallisia havaintoja. Iso hatun nosto kavereille, kun uskalsivat nostaa aiheen pöydälle. Veikkaan, että ilman osumia he eivät tuosta setistä selviä.

Voiko joogi tai jogini tehdä rikoksen?

Olin toki kuullut jo aikaisemmin viime vuosina julkisuudessa käsitellyistä joogan ja tantran parissa ilmitulleista seksuaalisista hyväksikäyttöjutuista ja joistakin ”valeguruista”.

Kundaliinijoogaa harrastavana tiedän myös suomalaisia kundaliinijoogaohjaajia, jotka ovat tehneet vakavia toisen henkeen ja terveyteen liittyviä rikoksia. Se ei ole kundaliinijoogan syy, uskon pikemminkin että tietynlaisessa henkisessä tilassa oleva ihminen helposti hakeutuu joogan ja miksei siis myös, jopa ihan erityisesti, kundaliinijoogan tai tantran piiriin.

Uskon myös, että jooga tasapainottaa ja voi ehkäistä rikollisuutta. Se voi parantaa ja antaa uuden elämän. Tosin se ei sitä itsessään tee, jos ihmisellä on vakavia mielenterveysongelmia ja tässä piilee juuri se riski, joka saa minut nykyisin melko varovaiseksi luottamaan sokeasti joogapiirienkään turvallisuuteen ja hyväntahtoisuuteen.

Yogi Bhajan

En ollut kuitenkaan tietoinen esimerkiksi Kundaliinijoogan perustajan Yogi Bhajanin tekemistä rikoksista/vääryyksistä ja epäselvyyksistä hänen aikanaan ”intiasta” jenkkeihin tuomansa joogasuuntauksen taustaan liittyen – aiheesta ei ilmeisesti kundaliinijoogaajien parissa juurikaan keskustella.

Kundaliinijoogan taustalla on vahva taloudellinen imperiumi, minkä olen toki merkille pistänyt. Minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos se edistää hyvää ja hyvän leviämistä. Jos imperiumin vaurastuttaminen hyödyttää vain omistajatahoa, ja se perustuu heikommassa asemassa olevan hyväksikäyttöön, alkaa kuvio haista. Niin syvällä kundaliinijoogassa en tällä hetkellä ole, että osaisin arvioida minkälainen kuvio siellä taustalla on.

Vahingollinen vallankäyttö on aina väärin. En arvosta ihmistä, joka kykenee sellaiseen. Se ei kuitenkaan vähennä ihmisen tekemää hyvää tai tässä tapauksessa vaikkapa kundaliinijoogaharjoituksen vaikutuksia.

Kokemukseni kundaliinijoogasta

Olen lukenut paljon kundaliinijoogaan liittyvää kirjallisuutta ja Bhajanin opetukset on keskeisessä roolissa siinä.

En ole törmännyt mihinkään epämääräiseen tai sellaiseen, jota en voisi allekirjoittaa. Päinvastoin, harjoitukset ja kaikki henkiseen puoleen liittyvät ajatukset ovat minusta loogisia ja oleellisia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Minulle on oikeastaan ihan sama, minkälainen tausta kundaliinojoogalla on, koska minulle tärkeintä on se tunne, joka harjoituksesta ja harjoituksessa tulee. Siitä tulee hyvä olo. Ilo ja valo sydämeen. En etsi gurua enkä koe tarvetta asettaa ketään sellaiseen asemaan. Se, onko kundaliinijooga Bhajanin keksimää ”hölynpölyä” ilman historiallisia perimyslinjoja, on minusta ja minulle toissijaista.

Vahingoittava vallankäyttö ja ylipäätään turvaa ja yhteisöä etsivien ihmisten hyväksikäyttö vaikkapa höpöhöpö-parantamisen nimissä on todella yleistä ja paheksun sellaista suuresti.

Energialla parantaminen

Joogaan liittyy läheisesti energia ja energiatyöskentely. Ymmärrän mistä on kyse ja tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi Reiki toimii tai voi toimia.

Energiaparantamisen parissa hyväksikäyttöä, huuhaata ja manipulointia on erityisen paljon ja ihmettelen, miten helposti ihmiset hurahtavat asiaan. Toki on niinkin, että jos ihminen alkaa voida paremmin saadessaan ”parantajalta” kaipaamaansa huomiota, eli tulee vihdoin näkyväksi edes jonkun silmissä, onko se huono asia? Sitä voi pohtia! Heikommassa asemassa olevia ihmisiä ei saa kuitenkaan käyttää hyväksi oman edun tavoittelussa.

Karismaattiset ihmiset saavat aina helposti seuraajia ja moni alkaa käyttää sitä hyväkseen, jos huomaa esimerkiksi ansaintamahdollisuuden. Olen törmännyt niin uskomattomiin juttuihin tämän tiimoilta, että olen katsonut parhaakseni valita tarkoin seurani ja kurssini, joille osallistun.

Se, että ihminen harrastaa tai ohjaa vaikkapa joogaa, ei tee hänestä yli-ihmistä – eikä varmuudella aina edes hyvää ihmistä.

Olen poistunut vähin äänin suurimmasta osaa facebookryhmistä, joissa aiheena on henkinen kehitys tai jooga. Onneksi on myös ryhmiä, joissa energia ja tarkoitus on hyvä. Meno niissä joissakin oli aika hurjaa; toisten ohi puhumista, vainoamista, manipuloimista ja silkkaa hyväksikäyttöä. Ei siihen tarvita kuin muutama ihminen, jotka ilmaantuvat jokaiseen ryhmään, ja pilaavat ilmapiirin. Joskus jopa ylläpitäjän roolissa.

Jooga, energiaparantaminen, henkinen kehitys ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen itsessään ei ole se ongelma. Ongelma on ihmisluonto ja yksilöt, jotka toimivat vääristä motiiveista. Ongelma on myös ihmisten hyväuskoisuus ja takertuminen ulkoapäin tulevaan paranemiseen ja hyvinvointiin.

Toivon jokaiselle voimaa ja vahvuutta omien rajojen vetämiseen ja sen parhaan gurun, oman itsesi, löytämiseen!