Muutoksen tuulet

Mikään muu ei ole varmaa kuin se, että kaikki alati muuttuu.

Viime vuosina on muuttunut elämäntilanne, koti ja työtkuviot useaan otteeseen. Välillä on tuntunut, että olen pyörteessä, josta en pääse vakaammalle maalle millään, vaikka pidänkin muutoksista.

Koti on siellä, missä on sydän

Muistan vahvasti tunteen, kun kävin katsomassa tämän nykyisen kodin rakennustyömaata.

Siitä on aikaa joitain vuosia, kun näin ilmoituksen vapaista asunnoista. Talo sijaitsi sinänsä kivalla paikalla, mutta minun silmissäni sijainti ei ollut optimaalinen: se ei ole metsän reunassa eikä hieman keskustasta syrjässä olevana riittävän keskustassakaan.

Minulle tuli kuitenkin heti fiilis, että haluan asunnon ja että siinä asunnossa elämäni tulee muuttamaan suuntaa.

Sydän on siellä, missä koti on

Nämä pari vuotta tässä asuessani useampi unelma elämässäni on käynyt toteen. Tai ehkä pikemminkin niin, että palaset ovat alkaneet loksahdella kohdilleen. Vaikka silloin alkuun tuntui, että loputkin elämän reunaehdoista on murentumassa, asuntoon liittyvä intuitio oli oikea.

Raudanpuuteanemian aiheuttama droppaus reilu vuosi sitten oli jonkinlainen käännekohta nykyisen elämän suhteen. Sen aikana kävin läpi yhtä viimeisimmistä kriiseistä ja näin, ketkä ovat elämässä läsnä hyvässä ja ketkä pahassa, kuka seisoo tukena ja kuka on imemässä mettä omaa kukoistustaan varten.

Samaan aikaan törmäsin myös elämäni rakkauteen, Jyrinäpartaan ja tajusin vapaa-ajan opintojen olevan osa oikeaa tietä ja elämäni tehtävää.

Opiskelut jatkuvat!

Opiskelu on ollut minulle todella merkittävä asia. Löysin takaisin itseeni ja henkisen kotinikin jossain määrin.

Huomasin keväällä opintojen suhteen, että edessäni on elämäni tilaisuus. Kasassa oli tarvittava määrä opintopisteitä hakeakseni väylän kautta opiskelemaan nuoruuden yhtä unelma-ammattia ja sitä, mikä tekee minusta minut. Hain ja tulin valituksi. Minusta tulee syksyllä opiskelija!

Opintojen suorittaminen vaatii kuitenkin panostusta ja uhrauksia. Joudun miettimään töiden ja opiskelun yhteen sovittamista, luopumaan säännöllisistä tuloista ja taloudellisesta vakaudesta, jonka vastikään saavutin uudelleen rankkojen selviytymisvuosien jälkeen.

Joudun myös miettimään miten järjestän pienen asunnon ja pienen pienen huoneeni sellaiseksi, että pystyn siellä säilyttämään opiskeluun tarvittavaa kalustoa ja ylipäätään opiskelemaan.

Olen siis taas järjestämässä, pohjustamassa, raivaamassa ja mahdollistamassa. Way to go!