Elämäniloa etsimässä – musiikki

Oletko koskaan ajatellut omaa suhdettasi musiikkiin syvällisemmin? Havahduin itse vastikään siihen, miten vahvasti musiikki vaikuttaa minussa. Se on tärkeä osa polkua, jossa etsin elämän iloa ja Valoa! Ei ole ihme, että musiikkia käytetään myös terapiassa, sillä se vaikuttaa ihmiseen kaikilla tasoilla (keho, mieli sielu):

• älyllinen stimulaatio
• emotionaalinen kokemus
• kehollinen vaikutus resonanssin kautta
• yhteisöllisyys
• kulttuurisidonnaisuus
• spirituaalinen taso

Haluaisin oppia soittamaan kitaraa, vaikka en koe olevani musikaalinen; rytmitajuni on melko kehittymätön enkä tunne nuotteja tai musiikkitermejä. Minulla on joku blokki pään ja kehon välillä. Tanssilliset jumpatkin ovat minulle piinaa, koska en kerta kaikkiaan osaa yhdistää eri kehon osien liikkeitä toisiinsa ja musiikkiin.

Lapsena soitin kyllä kosketinsoittimia korvakuulolta ja tunsin palavaa halua laulamiseen, mutta se into tapettiin viimeistään musiikin tunneilla laulukokeissa kun oli pakko laulaa luokan edessä yksin. Mikään ei ole niin jäätävää kuin lauluäänelle nauraminen.

Musiikin kuluttajana olen melko kaikkiruokainen. Rakastan niin klassista kuin  raskaampaakin musiikkia ja olen kiinnostunut mm. maailman musiikista, jazzista, kirkkomusiikista sekä elektronisesta musiikista. Suomi-iskelmä ei upoa, mutta Fado ja Argentiinalainen tango menee luihin ja ytimiin.

Ääni minussa – sinussa – meissä

Joogan mantralaulussa saan vihdoin laulaa ja tunnen, miten se hoitaa stressaantunutta kehoani. Äänen tuottaminen vaikuttaa niin kehoon, kuin mieleenkin. Mantralaulussa yhdessä tuotettu äänen väreily ja sen synnyttämä energia vaikuttaa väistämättä jokaisen huoneessa olijan kehossa.

Kirjoitin muutama vuosi sitten tekstin Pyhästä äänestä,  mantralaulamisesta, äänen resonanssista kehossa ja kosketuksesta siihen pyhään, mihin ääni meidät saattelee.

Kitaran soittamisen opiskelu viehättää minua siksi, että se olisi minulle jotain uutta. Jotain, jossa joutuisin käyttämään aivojani uudella tavalla ja ylittämään omat rajani. Lisäksi voin kuvitella, miltä tuntuu kun soitin soi minussa.

Musiikki on merkittävä osa ihmisyyttä

Ei ihme, että musiikilla on ollut ja on yhä niin vahva jalansija maailmassa. Musiikki liittyy kulttuuriperimään, mytologioihin ja sakramentteihin. Sen avulla on välitetty tietoa ja se on koonnut aina ihmisiä yhteen.

Musiikki on sielunhoitoa parhaimmillaan, enkä nyt tarkoita pelkästään uskonnollisessa merkityksessä vaan viittaan siihen, mitä kaikkea sana ”spirit” tarkoittaa. Musiikki koskettaa ja liikuttaa paitsi kehoa, myös meidän sieluamme.

Maailman ympäri musiikin siivin

Etsin tietoisesti uutta musiikkia. Aikaisemmin nappasin kirjaston musahyllyltä lainaan levyjä minulle uusista genreistä ja nykyisin surffailen Spotifyn ihmeellisessä maailmassa. On mahtavaa löytää musiikkia maailman laidoilta!

Erilaiset polut johdattavat usein mitä ihastuttavampiin löytöihin, kuten saamelainen moderni musiikki, Ukrainalainen metallimusa tai pomppumetallimusiikkia ja afrikkalaista musiikkia yhdistävä Etiopilalainen bändi.

Ilahduin suuresti vastikään törmättyäni Sam Yaffan Sound Tracker -sarjaan. En juuri katso telkkaria, joten tämäkin helmi on mennyt täysin ohitse. Sarja kertoo musiikillisen nomadin, Sam Yaffan, matkoista ympäri maailmaa eri musiikin tekijöiden ja musiikin syntypaikkojen luokse.

On tosi kiinnostavaa, miten musiikilla on sijansa ihan kaikissa kulttuureissa ja miten se yhdistää ihmisiä. Suosittelen katsomaan nähtävillä olevat jaksot Yle Areenasta. Kannattaa lukea myös Sam Yaffan kirjoitus siitä, mitä musiikki merkitsee hänelle.

Keikoilla ja konserteissa

Käyn silloin tällöin keikoilla tai konserteissa. Loppukesästä kävin Savonlinnan Oopperajuhlilla kuuntelemassa Amorphista ja vastikään kävin doom metal -keikalla. Lähteminen on minulle usein työlästä, mutta paikalla ollessani viimeistään huomaan, miten tärkeää on käydä elävän musiikin keikoilla.

Törmäsin loppuvuodesta lehtiartikkelin perusteella uuteen kiinnostavaan bändiin ja kiinnostuksen herätti paitsi yhtyeessä soittavat muusikot, ennen kaikkea sen taustalla oleva surullinen tarina. Synkkä ja raskas musiikki on tullut elämääni vasta näiden kriisien myötä, mutta en synkistele sen kanssa. Päin vastoin! Kirjoitin siitä ja Hallattaren löytämisestä aikaisemmin blogissani täällä .

Muutaman kuukauden Hallattaren ja Trees of Eternityn luukuttaminen johti onnekkaaseen sattumaan, jossa lopulta sain paiskata kättä niin fanittamani Amorphiksen laulajan Tomi Joutsenen, kuin Juha Raivionkin kanssa.

Täytyy sanoa, ettei mikään keikka tai konsertti ole tehnyt minuun aikoihin yhtä syvää vaikutusta kuin tämä. Kiitos maailmankaikkeudelle, että sain sen kokea!