Lähiretkeilyä – Mukkulan puistopolku

Työntäyteinen opiskelusyksy ei ole mahdollistanut retkeilyä saati kauempana oleviin polkuihin tutustumista. Mutta nyt vihdoin erään koulutehtävän innoittamana sain otettua haltuun Lahden Mukkulassa sijaitsevan puistopolun. Polku on noin 5 km mittainen.

Koulutehtävänä on tuottaa infografinen kartta jostain valitsemastaan jutusta, joka liittyy Lahden bussilinjaan numero 31.

Luonnollisesti valitsin reitin varrelta löytyvät hienot kaupunkipolut, joille siis pääsee kyseisen bussireitin varrelta. Olen kirjoittanut aikaisemmin mm Lehmusreitistä ja Porvoonjoen luontopolusta ainakin Rinkkaputkeen postauksessa, jonka siirsin vastikään blogiini otsikolla Lähiretkeily – Porvoonjoen luontopolku ja täällä alunperinkin otsikolla Virta yli synkän virran. Jälkimmäisessä pohdin juuri saamiani verikokeiden tuloksia, se oli melkoisen synkkää aikaa.

Lahti mainostaa olevansa Green City ja on valittu vuoden 2021 Green Capitaliksi. Halusin infografisella kartallani näyttää tämän toteen. Kartta on siis työn alla ja lähdin nyt tarkistamaan, löytyykö reitiltä yhä opasteet ja ovatko infotaulut kunnossa.

Lahden Tanssimäenpuiston myrskyssä kaatunutta puustoa ja puissa näkyvät opasmerkinnät.
Lahden Tanssimäenpuistoa

Mukkulan kartano

Lähdimme polulle entisen koirapuiston parkkarilta, auton olisi voinut hyvin jättää myös tien toisella puolella olevalle Mukkulan kartanon parkkarille.

Polun infotaulut ja selkeä polun pää löytyvät entisen koirapuiston (kyltti vielä jäljellä) parkkarin reunalta ja siitä suuntamisemme siis Tanssimäenpuiston suuntaan.

Alueella on hieman haastavaa liikkua korkeuserojen, puiden juurakoiden ja kivilohkareiden johdosta, joten huonojalkaisille tämä osuus reitistä ei sovi. Alueella oli vastikään käynyt myrsky karsimassa puustoa, mutta rangat oli polun kohdalta pätkitty pois tieltä, joten sen puolesta polulla oli hyvä liikkua. Harmitti vain harventunut kaupunkimetsikkö.

Tanssimäen puiston jälkeiselle polkuosuudella ohitetaan mm. kuplahalli Mukkulan liikunta-alueella.
Tanssimäen puiston jälkeen suunnattiin kohti Mukkulan liikunta-aluetta ja kuplahallia.

Mukkulan puisto ja frisbeegolf-rata

Tanssimäen puiston jälkeen suuntauduimme kohti mukkulan puistoa ja Frisbeegolf-aluetta.

Reitin alkupäässä oleva infotaulu oli tyhjä, joten jos haluaa lähteä polulle tästä kohtaa, voi sen hahmottaminen tuottaa harmaita hiuksia.

Pitkospuut tuntuivat jännittäviltä näinkin urbaanissa olosuhteissa. Alueella on aikanaan ollut Lahden ensimmäinen golg-kenttä ja näkymät olivat sangen viehättäviä. Mukkula on aikanaan rakennettu samoilla periaatteilla kuin Espoon Tapiola, vihreäksi puutarhakaupunginosaksi. Ja kieltämättä siitä sellaiset mielleyhtymät tulivatkin tässä osassa kaupunginosaa.

Pitkospuut Mukkulan frisbeegolf-alueen alkupäässä.
Pitkospuut Mukkulan frisbeegolfalueen alkupäässä.

Yhteys Merrasjärven kautta Pesäkallion luonnonsuojelualueelle ja aina Vierumäelle asti

Frisbeegolf-alueen jälkeen voi halutessaan ylittää Vääksyntien ja kulkea Merrasjärven nuotiopaikalle tulistelemaan. Omat puut kyllä täytyy olla mukana, mutta tulipaikka tosiaan löytyy. Tulipaikan ympärillä on kiviset istumapaasit, joten talviaikaan kannattaa mukaan ottaa myös eristävää istuinalustaa. Tulipaikka itsessään ei kovin houkuttelevalta vaikuttanut, mutta näkymä Merrasjärvelle oli viehättävä, jopa näin marraskuun ankeassa harmaudessa.

Mikäli tekee mieli tehdä oikein kunnon vaellus, on tästä yhteys poluille Pesäkallion luonnonsuojelualueelle ja sieltä aina Pajulahden ja Vierumäen liikuntakeskuksiin asti.

Näkymä Merrasjärvelle.
Merrasjärven tulistelupaikan näkymät on kauniit marraskuussakin!

Ritamäen luonnosuojelualue ja Tikkametsä

Jos et halua ylittää Vääksyntietä ja jatkaa matkaa Merrasjärven suuntaan, voit jatkaa matkaasi Mukkulanpuistosta kohti ostaria ja ostarin takaa edelleen merkittyä polkua pitkin kohti Merrasojanpuistoa. Puisto kulkee ojan vartta pitkin kohti Ritamäen luonnonsuojelualuetta. Polun varrella on niin viljelypalstoja kuin frisbeen suoraheittoratakin. Polun päädyssä on jousuampumarata, joka on onneksi aidatulla alueella, niin ei vahingossakaan eksy vaaravyöhykkeelle.

Polun päädystä käännytään vasemmalle Ritaniemenpolulle, mäen päällä on opasteet Ritamäenpuistoon, josta löytyy pienempiä polkuja luonnonsuojelualueella. Kyseessä on viehättävä lehtoalue, jossa elää myös paljon eläimiä.

Me poikkesimme kuitenkin ennen Ritamäkeä oikealle. Ylitimme sillan ja kävimme katsomassa Tikkametsän. Ylimääräistä käveltävää tästä tuli tuskin kilometriäkään. Samaa reittiä pääsee takaisin Ritamäen luonnonsuojelualueelle. Tikkametsässä asustaa useita eri tikkalajeja, joista emme tällä kertaa nähneet, mutta tikan koloja senkin edestä Vaskirannankadun lopussa. Alueella on sotaveteraanien huviloita ja yksityisalueita, joten valitettavasti siellä laajemmin kulkeminen on ei ole mahdollista.

Ritamäen luonnonsuojelualueen jälkeen saavutaan Mukkulan kartanon maille. Puisto ja kartano on kunnostettu ja se onkin kulttuurisuojelukohde. Puistossa voi vapaasti kuljeskella ja mm. lapsille löytyy leikkialue. Kesällä rannasta löytyykin kahvilaa ja muuta toimintaa. Itse kartano taitaa toimia tällä hetkellä vain tilausravintolana.

Näkymä Mukkulan kartanopuiston reunalta Vesijärvelle.
Mukkulan kartanopuistoon johtavalla puistotiellä avautuu näkymä myös Vesijärvelle. Kartano jää kuvasta oikealle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s