Neljä vuotta raudanpuutetta

Siitä on nyt pian neljä vuotta, kun romahdin. Kognitiiviset kykyni, jaksamiseni ja fyysinen kunto yksinkertaisesti vain romahtivat. Samaan aikaan elämässä oli käynnissä viimeiset kuohut eräästä ikävästä tragediassa, joka oli henkisesti minulle viimeinen niitti ja ”päätin luovuttaa taisteluni” ja antaa väsymykselle periksi.

Olin jo pidempään kokenut outoja oireita, joiden syyksi epäiltiin kilpirauhasen häiriöitä, mutta verikokeissa ei löytynyt mitään. Olo oli aina välillä kohentunut hieman, mutta sitten taas oireilu palasi. Elämäntilanteen johdosta lääkäri lukittautui elämäntilanteeseeni ja vain siihen ja ohjasi psykiatrille, joka teki masennusdiagnoosin ja ohjasi jäämään sairauslomalle. Psykiatri oli mahtava, mutta työterveyslääkäri todella osaamaton.

Itse olin aivan varma, että minulla on fyysisesti jotain pahasti vialla, mutta lääkäri pisti kaikki oireet masennuksen piikkiin. Myös sen, että ”olin niin huolissani fyysisestä terveydestäni”.

Lopulta vaatimalla vaadin ferritiinikokeet, jotka onnekseni sain ja niistä kävi ilmi, että arvo oli alle 5. Masennusoireiden – mutta myös niiden kaikkien muiden oireiden – takana oli raudanpuute.

Raudanpuutettani on hoidettu vain rautavalmisteilla. Toki olen saanut omasta pyynnöstä lähetteitä suolistolääkärille ja gynekologille, ja molempien mielestä raudanpuutteen syy on ensisijaisesti runsaat kuukautiset, mutta sille ei ole tehty muuta kuin pyynnöstäni määrätty lääkettä, joka vähentää verenvuotoa. Olen ollut todella heitteillä ja huonolla hoidolla.

Mikä on ferritiinitilanne neljän vuoden raudanpuutteen jälkeen?

Raudanpuutteen tilanne ei siis ole korjautunut. Pari vuotta sitten aloin paneutumaan suoliston tilanteen korjaamiseen. Pidin pitkiä pausseja raudan tankkaamisesta, annoin suoliston rauhoittua, söin suolistoystävällisesti ja tilanteen rauhoituttua tankkasin Obsidania sen verran kuin kykenin. Pitääkseni jälleen taukoa.

Viime vuoden lopulla aloin kokeilemaan uudenlaista rautavalmistetta, Sideral Fortea, jossa raudan määrä on vähäinen, mutta sen pitäisi olla suolistolle ystävällisempi erilaisen imeytymistapansa vuoksi. Tällä valmisteella pystyn pitämään ferritiiniarvon siinä 25 hujakoilla, mutta eihän se mihinkään riitä eikä valmiste selkeästi auta nostamaan rautatasoja.

Olen näiden raudanpuutevuosieni aikana oppinut, että arvon ollessan noin 30-40 hujakoilla voin ihan hyvin. Se ei kuitenkaan nouse sinne kuin satunnaisesti, sillä seuraavat kuukautiset romauttavat arvon alas. Uskomatonta, että tällä historialla ja myoomilla varustettuna en ole saanut hoitoa.

Hoidoksi on tarjottu kierukkaa, mutta en huoli sitä. En huoli yhtään hoitokeinoa, joka mahdollisesti tuottaa lisää terveysongelmia ja jonka ei voida taata helpottavan tilannetta. Koska en huoli kierukkaa, gynekologit jättävät asian siihen. Kunnes kohdalle osui se, joka laittoi minulle lähetteen eteenpäin hoidon arviointia varten.

Tällä hetkellä odotan siis mahdollista hoitopäätöstä ja jännitän miten tilanne etenee poikkeustilan aiheuttamassa terveydenhuollon ylikuormitustilanteessa.

Toivoa on siis näkyvissä, mutta toistaiseksi joudun sinnittelemään.