Blogini tarkoitus on ollut kirjata ylös oivalluksiani matkalla kohti Valonööriyttä. Valonööri on Frank Martelan mukaan henkilö, joka toteuttaa itseään ja toimii sisäisestä motivaatiosta käsin. Nimihän juontaa tietenkin siihen, että ihminen kantaa valoa mukanaan, kun hän saa toteuttaa itseään ja on tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Kirjassa "Valonöörit" hän avaa tietä, mitä pitkin pääsee kohti omaa [...]
Poikkesin taannoin kahavilla, tai itseasiassa lounaalla Lahden Kauppahallin Sivuraiteesssa. Kun kuulin useampi kuukausi sitten yhden lempparikahviloistani, Asemapäällikön, avaavan sivuraiteen Kauppahalliin, tähtäimessä oli kesälomalla poiketa siellä - ja sehän oli sitten vasta nyt. Työssäkäyvänä kun Kauppahallin aukioloaikojen johdosta siellä ei ole ollut muuten mahdollista käydä. Sivuraiteen Buddha Bowlit ovat täyttäneet somefiidini ja olen ollut suorastaan kateellinen [...]
Nuorena, elinvoimaisena ja kuolemattomana sitä kuvittelee, että elämä on ohi viimeistään 40 rajapyykin tullessa täyteen. Muistan hämärästi ajatelleeni itsekin joskus, että +30 on vanha, enkä voi välttyä törmäämistä tähän asenteeseen tänään työelämässä, jossa hr, esimiehet ja muut päättävässä asemassa olevat alkavat olla enemmän ja vähemmän minua nuorempia. Mun ikää arvaillaan usein jopa 15 vuotta pieleen [...]
Makuuhuonettani on hallinnut valtavan kokoinen antiikkikaappi, joka on niellyt sisälleen järisyttävät määrät harrastusvälineitä, säilytettäväkseni langenneita virallisia papereita ja muuta ylimääräistä tavaraa, josta en ole ollut valmis luopumaan - tai jaksanut muuton jälkeen läpi käydä. Kaappi oli aikanaan sangen viehättävä isossa valoisassa makuuhuoneessani Billnäs-kirjoituspöydän ja valtavan kokoisen helmiäis- ja puuintarsioin koristellun antiikkisänkyni kanssa. Rakastin niitä yhdessä, [...]
Matkalla Keski- tai Pohjois-Suomeen, poikkeamme usein kahville Jyväskylään Wilhelmiinan Konditoriaan, joka sijaitsee Asemakadulla Nikolainkulmassa. Siitä on tullut yksi lempparikahviloistani lyhyen ajan sisällä. Tuo ihana roosa linnamainen rakennus on avannut ensimmäistä kertaa ovet rakennuttajansa Nikolai Wahlgrenin ravintolana ja hotellina vuoden 1899 tietämissä. Nykypäivän matkustavaisille kahvila on myös sinänsä helposti saavutettavissa, motarilta sujauttaa auton kanssa helposti läheiselle [...]
Jo toisena vuonna peräkkäin Serlachiuksen Gösta-museosta kotiin päin paluumatkalla pysähdyimme nauttimaan ateriaa Jämsänkosken sympaattiselle Vanhalle Myllylle. Vanha Mylly sijaitsee kauniilla paikalla kosken partaalla ja hyvällä kelillä kannattaakin suunata syömään ulkotiloihin - ei sisätiloissakaan tosin mitään valittamista ole. Vanha Mylly on avattu ensimmäisen kerran ruokaravintolana jo vuonna 1969. Mahtavaa, että se on edelleen ravintolakäytössä, sillä tällaisiin [...]
Eräänä sateisena heinäkuisena päivänä teki mieli lähteä tien päälle, museokierrokselle. Museokortti on poltellut taskussa koko kiireisen alkukesän ja enempää en voinut enää pidätellä. Suunnaksi otimme tällä erää Mänttä-Vilppulan. Kävin viime kesänä ensimmäistä kertaa Mäntässä Serlachiuksen Göstassa ja harmittamaan jäi silloin käymättä jäänyt Gustaf-museo. Vahinko otettiin tällä kertaa takaisin ja aloitimme museokierroksen juurikin Gustafista. Vaikka pidänkin [...]
Mikään muu ei ole varmaa kuin se, että kaikki alati muuttuu. Viime vuosina on muuttunut elämäntilanne, koti ja työtkuviot useaan otteeseen. Välillä on tuntunut, että olen pyörteessä, josta en pääse vakaammalle maalle millään, vaikka pidänkin muutoksista. Koti on siellä, missä on sydän Muistan vahvasti tunteen, kun kävin katsomassa tämän nykyisen kodin rakennustyömaata. Siitä on aikaa [...]
Dare to be lightneer 